Kuminan viljelyopas

Siemenrikkakasvit ja niiden torjunta

Kuminan kasvinsuojelu on taitolaji. Se vaatii paljon muutakin kuin annetun ohjeen ja suunnitelman. Se vaatii omaa ajattelua, tahtoa ja toimintaa, intoa ja investointeja suunnitelman toteuttamiseksi. Oikeat kasvinsuojelutoimet ovat parhaan kuminasadon perusta.

Kumina poikkeaa muista peltoviljelykasveista paitsi kasvurytminsä puolesta, on sillä muutoinkin omat kasvilajikohtaiset erityisvaatimuksensa. Nämä viljelijän on hyvä tiedostaa. Kuminapeltoa ei pidä jättää kylvön jälkeen oman onnensa nojaan, vaan sitä on tarkkailtava ja tunnistettava kasvia uhkaavat riskit. Päätös torjunnasta on tehtävä aina lohkokohtaisesti ja oikea-aikaisesti.

Tämän pääotsikon alta löydät ohjeet siemenrikkakasvien torjuntaa niin kylvö- kuin satovuosillekin. Kiinnitä huomio ainakin seuraaviin

  • valitse aina kuminalle rikoista mahdollisimmat puhtaat peltolohkot
  • aloita rikkakasvien, erityisesti saunakukan, torjunta jo kuminan esikasvilta
  • panosta kylvövuonna rikkakasvien torjuntaan, varmistat hyvän sadon satovuosille

Käytä kuminalle vain virallisesti hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Hyväksyntä on tarkistettavissa valmisteen myyntipäällystekstistä. Valmiste voi olla hyväksytty myös ns. minor use -luvalla (aikaisemmin off label -käyttölupa), jolloin käyttäjä on itse vastuussa mahdollisista vahingoista valmisteiden käytössä niissä käyttökohteissa, joita nämä vähäiset käyttötarkoitukset -hyväksyntä koskee. Kuminan viljelyyn tällä hetkellä minor use -luvalla on käytettävissä Matrigon 72 SG-, Senkor SC 600-, Stomp-, Lentagran- ja Target SC -valmisteet.

Tuotteiden käyttöehdot voivat ajan saatossa muuttua, joten esimerkiksi hetken varastossa olleen aineen hyväksynnät on aina syytä tarkastaa Tukesin ylläpitämästä Kasvinsuojeluainerekisteristä. Sieltä löytyy viimeisin tieto tuotteista, myös mahdollisen minor use -käytön ohjeet. Siirry tästä Kasvinsuojeluainerekisteriin.

(Päivitetty 20.4.2021 sys)

Kuminan rikkakasvinsuojelu painottuu kylvövuoteen. Kuminalle hyväksytyt kasvinsuojeluaineet ovat melko arvokkaita ja valinnanvara suppea. Teholtaan yhtään torjunta-ainetta ylitse muiden ei ole ja niissä kaikissa on omat vajaavaisuutensa. Siksi aineita on useimmiten käytettävä seoksina.

Jokaisella aineella on tavallisesti omat vahvuutensa eri rikkakasveihin ja tästä syystä ne seoksina ruiskutettaessa täydentävät toistensa heikkouksia. Käytettävät torjunta-aineet ovat pääasiassa maavaikutteisia ja toimivat parhaiten kosteissa olosuhteissa.

Myös maan multavuudella on merkitystä ja aineet tehoavat sitä huonommin, mitä multavampaa maaperä on. Käytettävissä olevilla aineilla ei useimmiten ole myöskään kovin hyvät tehot yhtään suurempiin rikkakasveihin ja siksi ajoitus näyttelee tärkeää roolia kokonaisuudessa.

Kylvövuonna jaetut tankkiseokset

Paras lopputulos saavutetaan, kun kylvövuoden ruiskutukset tehdään useampaan kertaan, kahden tai useamman aineen tankkiseoksilla. Tarjolla olevilla aineilla, oikeilla aineseoksilla ja oikealla ajoituksella päästään kuitenkin varsin hyviin tuloksiin. On hyvä muistaa, että tällä tavoin toimien varmistetaan satovuosien tuotto.

Ensimmäinen ruiskutus tehdään noin 10 vrk kylvöstä, ennen kuin kumina on noussut maan pintaan. Kuminan taimettumista on tarkkailtava ja se voi kestää 7 - 20 vuorokautta olosuhteista riippuen.

Kuva1: Kylvön jälkeen rikat tulevat taimelle muutamassa päivässä, tässä vaiheessa on ensimmäisen rikkakasviruiskutuksen aika. Rikat saavat kyytiä ja kumina on pinnan alla turvassa

Paras teho saadaan jos ruiskutus onnistutaan suorittamaan juuri ennen kuminan taimettumista ns. puhdistamaan pöytä viljelykasville. Ruiskutuksen pitkittämisessä piilee kuitenkin (sää)riskinsä ja pahimmillaan kumina ehtii pintaan ennen ruiskutusta. Tällöin ensimmäinen ja kaikista tärkein ruiskutus jää tekemättä. Ensimmäisen ruiskutuksen tekemättömyyttä ei voida enää jälkikäteen täysin paikata.

Kuva 2: Ensimmäisen rikkakasviruiskutuksen teho näkyy. Rikkojen taimet ovat kuolleet ja kuminan sirkkalehdet ovat terveitä ja elinvoimaisia. Tässä vaiheessa kumina ei kestä rikkakasviruiskutusta!

Toisen ruiskutuskerran aika on, kun kuminassa 2 - 3 kasvulehteä. Ajallisesti tämä on tavallisesti noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä ruiskutuskerrasta.

Kuva 3: Kumina on ruiskutettu toisen kerran, kun kasvissa on 2 - 3 kasvulehteä. Kumina on hieman vioittunut mutta sitkeähenkisenä virkoaa pian ja jatkaa kasvuaan

Katso tästä kylvövuoden kuminan ruiskutusajankohdat (päivitetty 19.2.2020).

Tankkiseosreseptejä

Viljelijän Berner on tehnyt paljon koetoimintaa ja laatinut viljelijän avuksi kuminan kylvövuoden rikkakasvien ruiskutusohjelmat, joissa huomioidaan myös maalajin vaikutus. Tutustu ViljelijänBernerin ohjelmiin tästä (päivitetty 19.2.2020).

Ensimmäisessä ruiskutuksessa tankissa on useimmiten glyfosaattivalmiste (RoundUp tms.) yhdistettynä toisiin maavaikutteisiin torjunta-aineisiin. Muina torjunta-aineina seoksissa voidaan käyttää esimerkiksi Boxeria, Goltixia, Fenixiä, Senkoria tai Stomppia.

Huomaa, että Goltix 70 WG -valmisteen rikkannaisvalmiste Target SC sai Tukesin hyväksynnän käytettäväksi Minor Use -luvalla rikkakasvien torjuntaan kylvövuoden kuminalta. Käyttöä satovuosina ei ole hyväksytty jäämätutkimusten puuttumisen vuoksi.

Glyfosaatti voidaan periaatteessa tietyissä tilanteissa jättää seoksesta kokonaan pois, mutta edullisuutensa ja laajan tehonsa ansiosta sen käyttö on suositeltavaa maan puhdistamiseksi kaikista rikkakasveista. Seoskumppaneita glyfosaattiin lisäämällä saadaan torjuntaan lisättyä pitkäkestoisuutta.

Edellä mainituista seoskumppaneista Senkor on edullinen ja tehokas aine, mutta sen käytön suhteen tulee noudattaa suurta varovaisuutta. Vähämultaisilla kivennäismailla sen purevuus saattaa tappaa tietyissä olosuhteissa myös kuminan. Näin ollen sitä ei suositella käytettävän kyseisillä maalajeilla, etenkään mikäli viikkoon ruiskutuksen jälkeen on luvattu vesisateita. Senkorilla, kuten muillakaan kuminan torjunta-aineilla ei suositella pysähdeltävän tai ruiskuteltavan suuresti päällekkäin, koska aineet kurittavat ja tappavat tällaisissa tapauksissa myös itse viljelykasvia.

Toisen ruiskutuksen aika on, kun kuminassa on soikeiden sirkkalehtien lisäksi kaksi hapsulehtistä porkkanamaista kasvulehteä. Toisessa ruiskutuksessa käytettäviä aineita ovat Boxer, Fenix, Goltix ja Lentagran. Tätä ennen, kuminan ollessa sirkkalehtiasteella, ei mitään torjuntoja tule suorittaa. Kumina on tällöin herkimmässä vaiheessa.

Edellä mainitut erikoiskasviaineet omaavat myös tiettyjä ominaisuuksia, jotka on hyvä ennalta tietää: Fenix saattaa tiettyjen vesilaatujen seurauksesta liueta huonosti ja aiheuttaa sakkaa suodattimiin ja sihteihin. Fenixin käytön jälkeen onkin hyvä tarkistaa ruiskun puhtaus.

Lentagran kosketusvaikutteisena ja erittäin hyvänä matara-aineena tuo useimpiin seoksiin hyvän lisän. Lentagran on kuitenkin ”tomuinen” formulaatti ja liukospussit vaativat harkintaa ruiskua täytettäessä. Mikäli liukospussit avaa, saattaa ruiskua ympäröidä torjunta-aineesta muodostuva pölypilvi, jos ne puolestaan heittää suoraan ruiskun säiliöön (etenkin jos vesi kylmää), saattaa heikosti liukeneva pussi tukkia imusuodattimen.

Mikäli ruiskussa on täyttölaite, on parasta liuottaa pussit varuiksi siinä ja käyttää tässä mahdollisuuksien mukaan vielä lämmintä vettä. Pölyämiseltä ei silti välttämättä vältytä.

Joskus kaksi ruiskutusta ei riitä pitämään kasvustoa puhtaana, joten kolmas ruiskutus saattaa tulla ajankohtaiseksi. Tällöin käytettävinä aineina ovat pääasiassa samat tuotteet kuin toisessakin ruiskutuksessa. Yksi virheistä on jättää kolmas ruiskutus tekemättä, mikäli sille näkee kasvustossa tarvetta.

Kylvövuonna kuminan syysitoisen saunakukan ja muiden siemenrikkakasvien torjuntaan voidaan käyttää myös Metro/Mistral –valmistetta. Kuminan tulee olla pitkälle kehittynyttä, tervettä ja hyvässä kasvussa, omaten yli 5 kasvulehteä ja ollen vähintään 10 cm korkeaa. Käytännössä ruiskutus sijoittuu elo-syyskuulle. Metro/Mistral tehoaa hyvin esim. syysitoiseen pillikkeeseen, savikkaan ja ristikukkaisiin rikkakasveihin. Käyttöä seuraavana vuonna ei tulekaan viljellä ristikukkaisia viljelykasveja. Käyttömäärä on 0,075 - 0,1 kg/ha, eikä sitä tule sekoittaa muihin kasvinsuojeluaineisiin.

Huom!

Kaikki kemiallinen kasvinsuojelu myöhästyttää kuminan kehitystä, mikä on hyvä ottaa huomioon viljelyä suunnitellessa. Esimerkiksi myöhäinen kylvö yhdistettynä vahvaan kasvinsuojeluun ja viileään kasvukauteen saattaa jättää kuminan liian pieneksi tuottaakseen satoa vielä ensimmäisenä satovuonna. Kylvöä onkin tarpeetonta siirtää kovin myöhäiselle ja torjuntaa on syytä tehdä vain tarpeeseen.

On kuitenkin muistettava, että mahdollisesta torjunnan laiminlyönnistä muodostuu lähes poikkeuksetta suuremmat ongelmat. Ensimmäinen ruiskutus on syytä tehdä joka tapauksessa, vaikka rikkakasveja ei juuri löytyisikään. Maavaikutteisilla aineilla torjutaan kuitenkin rikkakasvien taimettumista vielä ruiskutuksen jälkeen ja luodaan kuminalle mahdollisimman hyvä kasvuunlähtöympäristö.

Seuraavassa on lueteltu kylvövuonna hyväksyttyjä rikkakasviaineita, linkin takana tuotekuvaus, käyttöohje yms. Huomioi myös saatavilla olevat rinnakkaisvalmisteet.

Katso tästä juolavehnän ja hukkakauran torjunta sekä Suojakasvin kanssa kylvetyn kuminan rikkakasvitorjunta 

Oheisella videolla Asmo Saarinen opastaa kylvövuoden siemenrikkaksvien ruiskutuksiin. Videon on valmistanut MediaFarmi.

(Päivitetty 20.4.2021 sys)

Rikkakasvien torjunnan onnistuessa hyvin kylvövuonna, satovuonna voidaan keskittyä ainoastaan kuminakoin torjuntaan. Toki onnistuneenkin kasvinsuojelun jäljiltä saattaa satovuosina muodostua tarvetta juolavehnän ja saunakukan torjunnalle. 

Mikäli perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan tulokset kuminamaalla ovat jääneet heikoiksi, ei satovuonna ole paljoa tehtävissä. Kevään ruiskutus on tehtävä mahdollisimman aikaisin, kun rikat ovat pieniä.

Rikoilla on tapana lisääntyä kuminakasvustossa ajan mittaan ja niitä on yleensä aina enemmän mitä pidempään kuminaa viljellään peräkkäin. Toisen satovuoden keväällä saattaa torjuntaruiskutus olla tarpeen, vaikka perustamisessa oltaisiin onnistuttu hyvin ja ensimmäinen satovuosi olisi ollut puhdas rikoista. Rikkojen torjunnan tarvetta onkin aina seurattava ja toimittava sen mukaisesti.

Siemenrikkojen torjuntaan rajalliset mahdollisuudet

Kuminan satovuosina saunakukan torjuntakeinot ovat rajalliset. Satovuosille (ja myös perustamisvuonna) on hyväksyntä raemaisella metamitroni-valmisteella, jonka kauppanimi on Goltix WG 70 ja se tehoaa vain keväällä itäneisiin, pieniin saunakukan taimiin, talvehtineet saunakukat kestävät tämän käsittelyn. Ruiskutus on tehtävä heti, kun maa kantaa.

Nestemäinen Target SC-valmiste samalla tehoaineella on puolestaan hyväksytty vain kuminan perustamisvuonna. Oheinen kuva toivottavasti selventää kuminalle hyväksyttyjen valmisteiden kauppanimet ja käyttöajankohdat.

Goltixin käyttömäärä satovuoden keväänä on 1 - 1,5 kg/ha ja ruiskutus tulee tehdä ennen kuminan kukkavarren kasvua, kasvuston ollessa maksimissaan 15 cm korkeaa ja ennen kylvörivien umpeen kasvamista.

Maavaikutteisena aineena Goltix tulisi saada osumaan maahan, eikä kasvusto saisi peittää sitä liikaa. Kyseistä torjuntaa ei kannata tehdä kuin tarpeeseen, koska torjunta-ainekustannus on melko korkea ja kaikella kasvinsuojelulla on tapana hieman stressata kasvustoa ja mahdollisesti laskea satotasoa.

Goltix on kuitenkin torjunta-aineena varsin hellävarainen, eikä täten riskiä suuresta sadonlaskusta ole. Kuivina ja kuumina alkuvuosina Goltix voi kuitenkin hidastaa kasvua ja vähentää kukintaa, vaikuttaen mahdollisesti myös satotasoon.

Rikat ja satovuosien määrä

Useamman kuin kahden satovuoden ottamista ei voi yleensä suositella, koska rikkojen määrä lisääntyy helposti niin paljon, että itse kuminasato jää heikoksi. Samalla turhaan lisätään pellon rikkasiemenpankkia ja vaikeutetaan tulevia viljelyjä.

Kuminakasvustojen reuna-alueiden niitoilla voidaan estää rikkakasvien, kuten pujon, ohdakkeen ja valvatin siementäminen ja leviäminen kasvustoihin.

Myös sadonkorjuun jälkeen voidaan kuminakasvustoille tehdä tarvittaessa rikkaniitto, jolla annetaan alla kasvavalle uudelle kuminakasvustolle kasvutilaa ja estetään osittain rikkakasvien siementäminen.

 (Päivitetty 20.4.2020 sys)

Kamppailussa rikkakasveja vastaan kemialliset valmisteet ovat vain yksi keino. Rikkoja torjutaan myös mekaanisesti mm. erilaisin maanmuokkaustoimin, katteiden käytöllä tai niittämällä haitalliset kasvit.

Erilaisilla kylvömuokkauksilla voidaan tuhota ja kurittaa ennen kylvöä itäneitä rikkakasveja. Rikkaäestyksellä ja harauksella tätä voidaan jatkaa vielä myöhemmässäkin kuminan kasvuvaiheessa.

Mahdollinen haraus tulee ottaa huomioon jo kuminan kylvössä, mietittäessä sopivaa riviväliä tuleville toimenpiteille. Mekaaniset rikkatorjunnat ovat mahdollisia toimenpiteitä etenkin luomuviljelijöille, mutta menetelmiä voidaan hyödyntää myös perinteisessä viljelyssä.

Rikkaniitto on yksi mahdollisuus rikkojen torjunnalle. Kumina voidaan niittää lyhyeen sänkeen tavallisella niittokoneella tai kesantomurskaimella. Kumina kestää useita niittokertoja ja sillä voidaan antaa kuminalle kasvutilaa, estämällä samalla kertaa rikkakasvien siementäminen. Tärkeää onkin, ettei rikkasiemenpankkia päästetä lainkaan kasvamaan kuminapelloissa.

Saunakukan torjunnasta niittämällä on saatu hyviä kokemuksia. Niittohetkellä saunakukan tulee olla nuppuvaiheessa tai kukkinut. Saunakukka kukkii vain kerran ja tästä syystä se kuolee oikein ajoitetun niiton seurauksena. Niitto on tehtävä ennen, kuin saunakukan siemenet ovat kypsiä, ettei kasvi pääse siementämään kuminakasvustoon.