Sadottoman vuoden välttäminen on mahdollista, kun kumina kylvetään suojakasvin kanssa. Kuminan perustamista suojakasvin kanssa on tutkittu viime vuosina ja monet viljelijätkin ovat tehneet omatoimisia kokeiluja. Tulokset ovat vaihdelleet suuresti, mutta näyttää siltä, että menetelmällä on mahdollista lisätä peltolohkon tuottoa, kunhan valitaan sopiva suojakasvi, joka päästään korjaamaan mahdollisimman aikaisin.
Tavoitteena on saada vähintään tyydyttävä sato suojakasvista ja vähintään hyvä sato kuminasta. Riskinä on kuitenkin, että suojakasvissa kumina ei taimetu kunnolla eikä kehity riittävästi. Tämän seurauksena voi kuminan ensimmäinen kukinta ja sato siirtyä vuodella eteenpäin.
Jos suojakasvi pääsee lakoontumaan, on lopputulos usein vastaavanlainen tai pahimmillaan kumina voi tukehtua ja kuolla täysin laon alta. Suojakasvin kasvutiheyttä säädellään harvemmalla kylvöllä tai sulkemalla kylvövantaita ts. leventämällä riviväliä. Kumina ja suojakasvi kylvetään usein ristiin.
Kylvötekniikkaan ja sen ajoitukseen vaikuttaa eniten kasvinsuojelun toteuttaminen. Rikkakasvien torjuntaan on paneuduttava entistä huolellisemmin, koska tällöin on huomioitava kahden satokasvin vaatimukset. Käytännössä kylvö tapahtuu useimmiten siten, että ensiksi kylvetään suojakasvi, jonka jälkeen erikseen kumina.
Parhaat kokemukset ohralta, härkäpavulta ja herneeltä
Tutkimuksen mukaan parhaat tulokset on saatu herneeltä, härkäpavulta ja ohralta. Näiden käyttö kuminan suojakasvina on antanut kuminasta lähes yhtä hyvän tai yhtä hyvän sadon kuin kuminalta ilman suojakasvia. Lisäksi suojakasvin sato on ollut kohtuullinen.
Viljoilla kuminan kylvö tapahtuu tavallisesti orasvaiheen rikkakasviruiskutusten jälkeen tai juuri ennen ruiskutuksia. Tärkeää kuitenkin on, että viljojen rikkaruiskutus tehdään ennen kuminan taimettumista ja sellaisilla torjunta-aineilla, jotka eivät estä kuminan itämistä (ei maavaikutteisia).
Kylvö voidaan suorittaa ns. ”perinteisesti suorakylväen” kasvuston sekaan tai pneumaattisella kylvökoneella varustetulla rikkaäkeellä. Kylvökoneen ei välttämättä tarvitse olla täysiverinen suorakylvökone, koska kumina kylvetään varsin matalaan. Riittää kunhan siemenen saa hieman maanpinnan alle. Viljakasvustoa säästääkseen kylvökone saisi kuitenkin olla mieluusti varustettu kiekkovantailla.
Härkäpapukasvustoon ei ole hyväksytty ruiskutettavaksi yhtään kuminan kanssa yhteisiä rikkakasviaineita (pois lukien valikoivat juolavehnäaineet). Tässä yhteydessä hyvä tapa toimia onkin kylvää ensiksi papu, jonka jälkeen ennen pavun taimettumista puhdistetaan pelto rikoista glyfosaatilla. Kumina tulee kylvää joko ennen ruiskutusta tai sen jälkeen.
Mikäli kylvö on suoritettu ennen ruiskutusta, voidaan glyfosaatin joukkoon lisätä maan pinnalle rikkakasvien taimettumista ehkäisevän kalvon muodostavaa torjunta-ainetta Fenixiä. Tällä saadaan etenkin muokatussa maassa parannettua torjunnan kestoa.
Kuva: Kuminaa härkäpavun suojassa
Herneen alle kylvettäessä toimintamalli on lähes samankaltainen kuin pavulla. Fenix on kuitenkin hyväksytty torjunta-aine molemmille kasveille kasvustoon levitettäväksi, joten sillä pystytään lisäämään rikkatorjunnan tehoja vielä herneen ja kuminan ollessa taimiasteella.
Täytyy kuitenkin muistaa, ettei Fenixiä tule levittää kuminan taimelle ennen kuin siinä on pari kasvulehteä ja vastaavasti herneen ei tulisi olla yli 8 cm korkeaa. Tämä siis rajaa jonkin verran käyttöä ja aikaikkunaa. Lisäksi Metroa/Mistralia saa käyttää herneelle ennen kuminan taimettumista. Koska Metro/Mistral on käytännössä sama tuote kuin Senkor, liittyy siihen kuminan suojakasvikylvössä käytettäessä samat haasteet ja vaarat, kuin perinteisestikin perustetussa kasvustossa (kts. Senkorin käyttö).
Hyvä esimerkki onnistuneesta suojakasvikylvöstä on Bernerin joukkueen 2011 voittama Hyvä Sato –kilpailu. Tuolloin Lasse Matikaisen johtama ryhmä sai herneen alle kylvetystä Konzcewicki –kuminasta 2300 kilon hehtaarisadon.
Kuva: Kuminaa herneen suojassa (kuva: Lasse Matikainen)