Muiden viljelykasvien sadossa ei saa esiintyä yhtään vahvasti tuoksuvaa kuminan siementä. Siksi onkin tärkeää lopettaa kumina tehokkaasti. Oikein lopetettu kumina ei muodostu ongelmaksi.

Torjunta on hyvä ajoittaa ajankohtaan, jolloin kuminan kukkavarsi ei ole vielä pituuskasvuvaiheessa. Kukkavarren kasvaessa, sen torjunta-ainekestävyys kasvaa entisestään.

Viljoista torjuttaessa ajankohta on tavanomainen viljojen orasruiskutus, mutta tätä voidaan joutua aikaistamaan, mikäli kumina on vahvassa kasvussa.

Lopetettavassa kuminapellossa kasvaa usein monenlaista rikkakasvia. Tällainen pelto onkin hyvä käsitellä syksyllä kuminan puinnin jälkeen glyfosaatilla, jolloin valtaosa kuminoista ja kaikki taimella olevat rikkakasvit saadaan edullisesti tuhottua. Tämä etenkin jos tarkoituksena on kylvää kuminan jälkeen syysviljoja.

Toinen vaihtoehto on siirtää glyfosaatti-käsittely kevääseen, ajankohtaan ennen tulevia kylvöjä. Kumina ei kuole kovin pienellä käyttömäärällä, joka on hyvä tässä yhteydessä muistaa. Bernerin testeissä vasta 6-10 l/ha, 360 g/l glyfosaattia sisältävää torjunta-ainetta on tehonnut kuminaan hyvin.

Mikäli glyfosaatin teho ei ole ollut riittävä tappamaan kaikkia kuminoita, voi sen tehoa jatkaa seuraavassa rikkaruiskutuksessa tulevissa kappaleissa esitellyillä gramma-aineilla.

Mikäli seuraavana viljelykasvina on vilja, kasvinsuojeluaineet kuten Ally 50 ST, Isomexx ja Express Gold/CDQ SX sisältävät metsulfuroni-metyyli -tehoainetta, jota voidaan kutsua myös saunakukan tappajaksi. Tästä syystä se tehoaa erittäin hyvin myös ”sukulaiskasviin” kuminaan.

On hyvä muistaa, että maavaikutteisina aineina näiden jälkeen ei tule kylvää kuminaa heti seuraavana vuonna. Muutoinkin olisi toki suotavaa pitää viljoja kuminoiden välissä useampi vuosi. Käyttömäärät valitaan kasvilajikohtaisten suositusten yläpäästä.

Myös Express/Premium Classic SX sekä Refine Super SX tehoavat isommilla annoksilla varsin hyvin kuminaan, useimmat muut rikkakasviaineet eivät. Esimerkiksi muutoin laajatehoinen Ariane S ei ole Bernerin kokeissa tuhonnut kuin 1 % kuminoista 2 l/ha annoksella. Tästä voidaan päätellä, että myöskään MCPA tai Triot eivät toimi kuminan lopetuksessa. Samaisissa kokeissa myös Primuksen teho kuminaan on ollut riittämätön.

Öljykasveista kaikkea kuminaa ei saada tapettua, koska Galeran teho kuminaan on riittämätön. Clearfield-aineiden, Clamoxin ja Cleravon, tehoista ei ole riittävää tietoa, mutta öljykasvin viljelyä kuminan jälkeen ei voida muutoinkaan suositella pahkahomeen takia.

Kyntö hyvillä kuorijoilla varustetuilla kyntöauroilla tehoaa melko hyvin kuminaan. Tärkeää on saada koko pintakerros käännettyä ympäri, koska varisseet kuminan siemenet eivät nouse pintaan enää kovin syvältä. Sen sijaan pintaa sekoittavilla kevytmuokkauksilla ei saada aikaiseksi juuri kuminaa tuhoavaa vaikutusta.