Kuminan viljelyopas

Kuminan lannoitus

Kuten muillakin kasveilla, riittävä lannoitus varmistaa myös kuminalla sadonmuodostumisen. Ravinteista tärkein on typpi, muita keskeisiä ovat fosfori, kalium ja boori. Lannoituksen pohjana käytetään voimassa olevaa viljavuusanalyysiä ympäristötuen ehdot huomioiden. Boorin määrää pitää tarkkailla, koska se vaikuttaa siemenen muodostukseen. Kasvin fosforin saannista tulee huolehtia, eikä sen viljavuusluokkaa tule päästää maassa laskemaan. Myös rikkiä on hyvä pitää silmällä, se vaikuttaa aromaattisten yhdisteiden muodostumiseen.

Yhteistyössä Yaran kanssa tehdyt kuminan ravinnepuutoskuvat osoittavat selvästi, kuinka tärkeää on huolehtia kuminan tasapainoisesta ravinteiden saannista. Kuvista on helppo havaita, miten kasville käy, jos yhdestäkin ravineeesta on puutetta.

Katso tästä kuminan ravinnepuutoskuvat.

 

  • Fosforia maan viljavuuden, typpeä maan multavuuden mukaan
  • Perustettaessa typpeä noin 50 - 90 kg/ha lohkon multavuuden mukaan, suositeltua on käyttää maksimimäärää, joka on hyvä jakaa kahteen levityskertaan
  • Fosforia joko kerralla useamman vuoden tarve tai täydentäen satovuoden keväällä NPK-lannoitteella
  • Kaliumia eikä rikkiä tule unohtaa lannoituksessa
  • Erilaisia yhteiskunnan sivutuotteita voidaan hyödyntää lannoitteena perustamisvaiheessa
  • Maanparannuskuitujen käyttöä tulee välttää keväällä perustamisen yhteydessä
  • Syksyllä voi antaa typpeä 20 - 30 kg/ha talvehtimisen varmistamiseksi

Kylvövuonna tulee taata riittävä ja tasapainoinen ravinteiden saanti. Luken tekemien lannoituskokeiden mukaan on voitu todeta, että kuminakierron aikana maan fosfori- ja kaliumtila laskee, ellei tarpeenmukaista lannoitusta tehdä.  Peruslannoitus voidaan tehdä kemiallista lannoitetta tai karjanlantaa hyödyntäen.

Fosfori

Fosforia annetaan maan viljavuuden mukaan. Perustamisvaiheessa voidaan antaa koko viljelykierron tarvitsema fosforilannoitus fosforitasauksen kautta. Tarvittava fosforimäärä voidaan antaa kerralla esim. starttiravinne-lannoitteena, karjanlantana, muuna orgaanisena lannoitteena tai vaihtoehtoisesti maan fosforivarantoja voidaan täydentää vuosittain NPK -kevätlannoituksella.

Typpi

Ympäristökorvaus määrittelee typen maksimikäyttömääräin, rajat ovat samat perustamis- ja satovuosille. Lohkon multavuuden mukaan suunniteltu typpilannoitus varmistaa hyvän sadon. Ympäristökorvauksen ehtojen mukaan typpilannoitus vaihtelee eloperäisten maiden 50 kilosta vähämultaisten maiden 90 typpikiloon.

Monivuotinen kumina tarvitsee ravinteita myös syksyllä kasvuun ja talvehtimisen turvaamiseen, joten typpilannoituksen jako on perusteltua. Syyslannoituksessa tulee kasvukautta olla vielä jäljellä, jotta ravinteista saadaan hyötyä kasvin vahvistumiseen. 

Jos tila ei kuulu ympäristökorvausjärjestelmään käytettävän typen määrää säätelee nitraattidirektiivi

Lannoitesuositus

Perustamisen lannoitevalinta riippuu pitkälti maan ravinnepitoisuudesta. Sopiva lannoite on kuitenkin aika usein Yara Y6 (17 - 4,6 -10) tai vastaavat valmisteet, joka on tarkoitettu erityisesti paljon fosforia ja vähemmän typpeä tarvitseviin lannoituksiin, kuten syysviljojen perustamiseen.

 Huom!

Jos kuulut ympäristökorvauksen piiriin, huomioi tuen mukaiset lannoitteiden maksimimäärät. Tarkasta siis, että typpi- ja fosforimäärä ei ylitä lohkoille sallittuja vuotuisia kokonaismääriä. Älä unohda, että pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Multavuuden kasvaessa, typpimäärä vähenee. Huomioi myös, että fosforia ei saa käyttää lainkaan viljavuusluokissa korkea tai arveluttavan korkea.

Yaran lannoitusohjelma kylvövuoden kuminalle

(Päivitetty 20.2.2020 sys)

  • Pintalannoitus heti kun maat kantaa, yöpakkasia hyvä hyödyntää
  • Lannoituksen voi antaa kerta-ajolla tai sitä voi jakaa esim. 50/50 suhteessa
  • Älä jätä jaetun lannoituksen jälkimmäistä levitystä turhan myöhäiselle
  • Anna kasville kaikki ympäristökorvauksen rajoissa annettavissa oleva typpi
  • Fosforia hyvä täydentää NPK-lannoitteen muodossa, mikäli fosforirajoissa varoja
  • NK-lannoite hyvä vaihtoehto mikäli fosforia ei saa antaa, koska myös kali tärkeä kasville
  • Booria voi antaa hivenruiskutteena, esim. kuminakoin torjunnan yhteydessä
  • Yhdyskuntajätettä ei tule käyttää satovuonna
  • Puinnin jälkeen voi antaa typpeä 20 - 30 kg/ha talvehtimisen varmistamiseksi

 

Katso tästä vinkit satokuminan kevätlannoitukseen.

Satovuoden kevät

Satovuoden kumina lähtee kasvuun varhain keväällä, joten lannoittamaan on lähdettävä mahdollisimman ajoissa, heti kun maa kantaa. Yöpakkaset ovat mahdollisuuksien mukaan hyvä hyödyntää ja apulannan pintalevitykset suorittaa varhain aamusta, jolloin maa kantaa eikä tiivisty traktorin painosta.

Erittäin aikaisessa vaiheessa lannoitettaessa voidaan ajatella myös lannoitteen jakamista, esim. puolet nyt - puolet myöhemmin on varsin toimiva resepti. Lannoituksen loppuosakin on hyvä antaa kasville hyvissä ajoin kasvukautta, eikä venyttää sitä turhan myöhäiselle.

Ellei perustamisvaiheessa ei ole tehty fosforin varastolannoitusta, on satovuoden NPK-lannoitus suositeltavaa. Tämä hyvä vaihtoehto, mikäli maan fosforiarvot antavat siihen ympäristökorvauksen puitteissa mahdollisuuden. Mikäli fosforia ei maalle saa keväällä antaa, on NK-lannoite toinen hyvä vaihtoehto.

Satovuoden N-lannoitus

Satovuosina kannattaa käyttää ympäristökorvauksen sallimaa korkeinta typpimäärää, koska liian matala typen määrä laskee satoa. Mikäli tila ei ole sitoutunut ympäristökorvaukseen typpilannoitusta kannattaa lisätä 120 kiloon asti. Kumina lakoontuu harvoin, mutta sekin on toki mahdollista. Tällöinkään kasvusto ei yleensä mene maata vasten vaan ennemmin ”lamoontuu” ja jää hieman koholleen toisiaan vasten.

Hivenravinteet

Kumina on syväjuurinen kasvi, mikä ottaa ravinteita hyvin eri maakerroksista ja siksi hivenistä ei usein muodostu pulaa, mikäli viljavuusleimat eivät ole punaisella. Boorin ruiskuttaminen saattaa kuitenkin olla perusteltua jo lievemmissäkin boorin vajauksissa. Sama pätee muiden hivenien osalta, mikäli maassa on niitä hyvin vähän. Esimerkiksi booria sisältävien monihivenravinteiden ruiskuttaminen yhdessä kuminakoin torjunnan kanssa voikin olla kannattavaa, koska ainekustannus ei ole kovin suuri ja työ hoituu samalla ajokerralla.

 

Sadonkorjuun jälkeen

Kun sato on puitu, voidaan kuminalle levittää 20 - 30 kg/ha typpeä, jotta uusi kasvusto voimistuisi ja kasvattaisi vankan juuren ennen talven tuloa. Tämä määrä täytyy kuitenkin ottaa huomioon ympäristökorvauksen rajaamassa vuotuisessa kokonaistypessä. Tämä usein haastavaa, koska kasvi tarvitsee keväällä kaiken sille tarjolla olevan typen hyvän sadon muodostamiseen ja syksyisin ympäristörajoissa ei tahdo löytyä ns. reserviä.

Tuotesuosituksia

YaraLiva Nitrabor on rakeinen nopeavaikutteinen typpilannoite, mikä sisältää myös booria. Kyseinen tuote ei nopeavaikutteisen typen vuoksi ole parhaimmillaan ainoana lannoitteena keväällä, mutta lisälannoitukseen kasvukaudella se on oiva tuote. Jaetussa lannoituksessa annettuna jälkimäiseen levityskertaan, sillä tulee hoidettua samalla kertaa lisätyppi- ja boorilannoitus. Esim. ajettuna 200 kiloa Nitraboria hehtaarille, tulee kasvustoon reilun 30 typpikilon lisäksi 600 grammaa booria, mikä riittää hyvin kuminan vuotuiseen tarpeeseen.

Yaran lannoitusohjelma kuminan satovuosille (päiv. 19.2.2020)

(Päivitetty 20.2.2020 sys)

Lannoitevalmistelaki ja -asetukset sisältävät erilaisia käsittelyvaatimuksia sekä raja-arvoja muun muassa haitallisille metalleille sekä vaatimuksia tuotteen hygienialle. Näistä monet ovat erittäin hyviä, kuminan kasvua parantavia tuotteita.

Karjanlantaa voidaan käyttää kuminan kylvövuoden lannoitukseen huomioiden karjanlannan levitystä ja käyttöä säätelevä lainsäädäntö ja tukiehdot. i. Karjanlanta on hyvä mahdollisuus antaa perustettaessa kaikki kasvuston vuosien varrella tarvitsema fosforilannoitus kerralla, hyödyntäen fosforintasausta. Karjanlannan käyttö satovuosina ei ole toivottavaa siihen sisältyvän hygieniariskin vuoks

Yhteiskunnan erilaisista prosesseista syntyy monenlaisia lannoitukseen soveltuvia sivutuotteita. Lannoitevalmisteena käytettäviä tuotteita syntyy esimerkiksi teollisuuden-, poltto- ja tuotantolaitosten, biokaasu- ja kompostointilaitosten, jätevedenpuhdistamoiden sekä useiden muiden laitosten toiminnan yhteydessä. Osa sivutuotteista soveltuu lannoitevalmisteeksi sellaisenaan, osa on ensin käsiteltävä.

Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi erilaiset maanparannuskuidut kuluttavat hajotakseen suuria määriä typpeä ja saattavat pahimmillaan aiheuttaa suurta vahinkoja kasvustoille. Tämän vuoksi niitä ei tule levittää esimerkiksi keväällä kuminan perustamisen yhteydessä. Sivutuotteiden käyttö vaatiikin paljon harkintaa ja asiaan perehtymistä. Epäselvissä tapauksissa on hyvä ottaa yhteyttä sivutuotteisiin erikoistuneisiin yrityksiin, kuten Soilfood.

Puhdistamolietteestä valmistettuja lannoitevalmisteita voi kuminanviljelyssä käyttää kylvövuonna. Ne on mullattava maahan ja niiden sisältämät ravinteet on otettava huomioon lannoituksessa. Puhdistamolietevalmisteita ei voi käyttää kuminan satovuosina hygieniariskin vuoksi. Käytössä tulee huomioida valmisteita koskeva lainsäädäntö ja tukiehdot.

Lue lisää puhdistamolietteestä ProAgrian Puhdistamolieteopas