Kuminan kylvö

 Mikäli lohko on keväällä sängellä, säilyy kosteus maassa muokattua paremmin. Muokkaustoimenpiteet tulee kuitenkin tehdä maan kosteutta säilyttäen. Kevyempi muokkaus säilyttää kosteutta kevätkyntöä paremmin.

Jos maalaji on hikevä, on kevätkyntökin mahdollinen. Mikäli käytössä on kiekkovannaskylvökone, voi pelkkä sängen rikkominen ohuesti esim. lautasmuokkaajalla tai äkeellä ennen kylvöä olla hyvä ja toimiva ratkaisu.

Kylvömuokkaus tulee tehdä matalaan ja muokkausta kylvösyvyyttä syvemmältä tulee välttää. On hyvä muistaa, että kylvösyvyys on ainoastaan 1 - 2 cm. Tätä syvemmältä muokkaaminen kuivattaa siementä ympäröivän pintamaan ja vaikeuttaa itämistä. Kylvömuokkauksessa toimii hyvin perinteinen s-piikkiäes.

Kylvösyvyys on ainoastaan 1 - 2 cm. Kahta senttimetriä syvemmästä pieni siemen ei jaksa nousta pintaan. Suositeltu siemenmäärä on noin 15 - 20 kg/ha siemenen itävyyden mukaan. Epäsuotuisissa kylvöolosuhteissa kannattaa siemenmäärää nostaa hieman suosituksista. Mikäli tavoitellaan vain yhtä satovuotta, voidaan siemenmäärä laskea tästä noin reiluun puoleen.

Liian tiheä kasvusto saattaa jäädä pieneksi, kukinta vähäiseksi ja sato pieneksi. Sopiva riviväli on 12,5 - 25 cm. Täytä kylvökoneeseen vain muutama siemensäkki kerrallaan, koska siemenellä on tapana isommissa määrissä holvaantua helposti.

Kylvö voidaan toteuttaa myös piensiemenlaatikon kautta. Osassa piensiemenlaatikoita siemen ohjataan vantaalle, osassa tiputetaan suoraan pintamaahan. Vantaalle kylvävissä versioissa ei periaatteessa ole mitään erityistä huomioitavaa, mutta pintaan kylvävien laatikoiden osalta maalaatu ja kylvökoneen muut tekniset ratkaisut vaikuttaa kylvön onnistumiseen.

Multavilla mailla menetelmä onnistuu parhaiten, mutta kovemmilla ja savisemmilla mailla on varmempaa kylvää siemen vantaiden kautta. Kylvökoneen olisi lisäksi hyvä olla takajyräpyörillä varustettu tai jyrätä erikseen kylvön jälkeen. Siemenelle tulisi saada pieni maasuoja ruiskutettavia torjunta-aineita vastaan.

Päivitetty 5.5.2021 (sys)

Siementarpeeseen vaikuttaa myös maalaji ja esikasvista jääneen olkimassan määrä. Savisella tai erittäin runsasolkisella maalla siemenen menekki on suurempi, kevyemmillä tai vähemmän olkisilla lohkoilla pienempi.

Taimettuminen on onnistuneinta, kun maa murustuu hyvin eikä olkikatetta ole liiaksi. Vaikka kasvusto jäisi hieman harvaksikin, kumina täyttää saamansa kasvutilan tehokkaasti.Tällöin satovuodet saattavat kuitenkin jäädä vain yhteen.

Päivitetty 5.5.2021 (sys)

Sadottoman vuoden välttäminen on mahdollista, kun kumina kylvetään suojakasvin kanssa. Kuminan perustamista suojakasvin kanssa on tutkittu viime vuosina ja monet viljelijätkin ovat tehneet omatoimisia kokeiluja. Tulokset ovat vaihdelleet suuresti, mutta näyttää siltä, että menetelmällä on mahdollista lisätä peltolohkon tuottoa, kunhan valitaan sopiva suojakasvi, joka päästään korjaamaan mahdollisimman aikaisin.

Tavoitteena on saada vähintään tyydyttävä sato suojakasvista ja vähintään hyvä sato kuminasta. Riskinä on kuitenkin, että  suojakasvissa kumina ei taimetu kunnolla eikä kehity riittävästi. Tämän seurauksena voi kuminan ensimmäinen kukinta ja sato siirtyä vuodella eteenpäin.

Jos suojakasvi pääsee lakoontumaan, on lopputulos usein vastaavanlainen tai pahimmillaan kumina voi tukehtua ja kuolla täysin laon alta. Suojakasvin kasvutiheyttä säädellään harvemmalla kylvöllä tai sulkemalla kylvövantaita ts. leventämällä riviväliä. Kumina ja suojakasvi kylvetään usein ristiin.

Tutkimuksen mukaan parhaat tulokset on saatu herneeltä, härkäpavulta ja ohralta. Näiden käyttö kuminan suojakasvina on antanut kuminasta lähes yhtä hyvän tai yhtä hyvän sadon kuin kuminalta ilman suojakasvia. Lisäksi suojakasvin sato on ollut kohtuullinen.

Kylvötekniikkaan ja sen ajoitukseen vaikuttaa eniten kasvinsuojelun toteuttaminen. Rikkakasvien torjuntaan on paneuduttava entistä huolellisemmin, koska tällöin on huomioitava kahden satokasvin vaatimukset. Käytännössä kylvö tapahtuu useimmiten siten, että ensiksi kylvetään suojakasvi, jonka jälkeen erikseen kumina.

Viljoilla kuminan kylvö tapahtuu tavallisesti orasvaiheen rikkakasviruiskutusten jälkeen tai juuri ennen ruiskutuksia. Tärkeää kuitenkin on, että viljojen rikkaruiskutus tehdään ennen kuminan taimettumista ja sellaisilla torjunta-aineilla, jotka eivät estä kuminan itämistä (ei maavaikutteisia).

Kylvö voidaan suorittaa ns. ”perinteisesti suorakylväen” kasvuston sekaan tai pneumaattisella kylvökoneella varustetulla rikkaäkeellä. Kylvökoneen ei välttämättä tarvitse olla täysiverinen suorakylvökone, koska kumina kylvetään varsin matalaan. Riittää kunhan siemenen saa hieman maanpinnan alle. Viljakasvustoa säästääkseen kylvökone saisi kuitenkin olla mieluusti varustettu kiekkovantailla.

Härkäpapukasvustoon ei ole hyväksytty ruiskutettavaksi yhtään kuminan kanssa yhteisiä rikkakasviaineita (pois lukien valikoivat juolavehnäaineet). Tässä yhteydessä hyvä tapa toimia onkin kylvää ensiksi papu, jonka jälkeen ennen pavun taimettumista puhdistetaan pelto rikoista glyfosaatilla. Kumina tulee kylvää joko ennen tai jälkeen ruiskutusta.

Mikäli kylvö on suoritettu ennen ruiskutusta, voidaan glyfosaatin joukkoon lisätä maan pinnalle rikkakasvien taimettumista ehkäisevän kalvon muodostavaa torjunta-ainetta Fenixiä. Tällä saadaan etenkin muokatussa maassa parannettua torjunnan kestoa.

Kuva: Kuminaa härkäpavun suojassa

Herneen alle kylvettäessä toimintamalli on lähes samankaltainen kuin pavulla. Fenix on kuitenkin hyväksytty torjunta-aine molemmille kasveille kasvustoon levitettäväksi, joten sillä pystytään lisäämään rikkatorjunnan tehoja vielä herneen ja kuminan ollessa taimiasteella.

Täytyy kuitenkin muistaa, ettei Fenixiä tule levittää kuminan taimelle ennen kuin siinä on pari kasvulehteä ja vastaavasti herneen ei tulisi olla yli 8 cm korkeaa. Tämä siis rajaa jonkin verran käyttöä ja aikaikkunaa. Lisäksi Metroa/Mistralia saa käyttää herneelle ennen kuminan taimettumista. Koska Metro/Mistral on käytännössä sama tuote kuin Senkor, liittyy siihen kuminan suojakasvikylvössä käytettäessä samat haasteet ja vaarat, kuin perinteisestikin perustetussa kasvustossa (kts.  Senkorin käyttö).

Hyvä esimerkki onnistuneesta suojakasvikylvöstä on Bernerin joukkueen 2011 voittama Hyvä Sato –kilpailu. Tuolloin Lasse Matikaisen johtama ryhmä sai herneen alle kylvetystä Konzcewicki –kuminasta 2300 kilon hehtaarisadon.

Kuva: Kuminaa herneen suojassa (kuva: Lasse Matikainen)

 Kuva: Kahden kylvön teoria

Kuminan kylvöt on totuttu tekemään reilusti muiden kevättöiden jälkeen, tavallisesti vasta kesäkuussa (KN). Myös satovuosien kevätlannoitukset on usein suoritettu melko myöhään, vasta reilusti toukokuun puolella (L1N-L3N).

Kylvöajankohdalla voidaan jossain määrin vaikuttaa sadonkorjuun ajankohtaan: Aikaisella kylvöllä saadaan kasvusto kasvamaan riittävän isoksi ja tuottamaan suurempi osa satopotentiaalistaan jo ensimmäisenä satovuonna (1/2 KNP1), myöhäisellä kylvöllä satopotentiaalia siirtyy puolestaan toisen satovuoden puinneille (1/2 KNP2).

Ensimmäisen sadonkorjuun jäljiltä varisseista siemenistä (V) saadaan mahdollisesti korjattua satoa 3. satovuonna (VP), mikäli kasvusto muutoin on riittävän puhdas rikkakasveista.

Teorian perusajatuksena on, että kahdella erillisellä kylvöllä saataisiin korjattua kaksi täysimääräistä satoa. Kuminan satopotentiaalina on pidetty noin 2500 kiloa, jakautuen yleensä kahden sadonkorjuun kesken. Kylvämällä kahdesti, satopotentiaalia voitaisiin teoriassa kasvattaa tavanomaisesta tekniikasta.

Ensimmäinen kylvö suoritettaisiin keväällä aikaisemmassa vaiheessa, käytännössä toukokuun aikana (K1). Kasvusto ehtisi kasvaa reilusti kokoa ja tästä korjattaisiin 1. satovuonna hyvä sato (K1P).

Toinen kylvö (K2) tehtäisiin sen verran myöhäisessä vaiheessa, että se kasvaisi riittävästi talvehtiakseen, muttei tuottaakseen korjattavaa satoa vielä 1. satovuonna. Sato tästä korjattaisiinkin pääasiassa vasta 2. satovuonna (K2P). Kylvöajankohta osuisi käytännössä heinäkuun tienoille. Kumina kestää hyvin mekaanista rasitusta, joten täydennyskylvö esim. suorakylvökoneella tai pneumaattisella kylvöyksiköllä varustetulla rikkaäkeellä on mahdollista. Siemenen pintalevitys ei ole suositeltavin kylvömenetelmä.

Jälkimmäinen kylvö olisi hyvä suorittaa ristiin aiempaan kylvösuuntaan nähden. Tämän pohjalta kuminan varjostusominaisuudet rikkakasveja vastaan paranevat. Samoin kahden kylvön toimivuus on helpompi todeta ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen näkyviin tulevasta jääntikuminasta – mikäli kasvusto on isolta osin ristissä puituun sänkeen nähden, on kylvö onnistunut. Lisäkylvöllä tulee samalla kertaa paikattua mahdollisesti syntyneet aiemmat kylvövirheet.

Kylvösiemenmäärä on ajateltu jaettavaksi kahden kylvön kesken siten, että ensimmäiseen kylvöön tulee esimerkiksi 2/3 kokonaismäärästä ja jälkimmäiseen loput. Verrattuna perinteiseen yhden kylvön tekniikkaan, kokonaissiemenmäärää voinee varuiksi hieman nostaa (esim. 25 kg/ha). Siemenkustannus tässä yhtälössä on panostuksena kuitenkin varsin pieni.

Kasvinsuojelussa 1. ruiskutus tulee tehdä perinteiseen tapaan ennen kasvuston taimettumista (R1). Tämän jälkeisten kasvinsuojelutoimenpiteiden kohdalla tulee olla tarkkana: Juuri pintaan tulleet taimet ovat herkkiä kasvinsuojeluaineille ja voivat vioittua tai pahimmillaan kuolla vääristä toimista.

Käsiteltävissä kasvustoissa tuleekin olla sirkkalehtien lisäksi vähintään 2 varsinaista kasvulehteä. Etenkin Jälkimmäisen kylvön ympäröivässä ajankohdassa tapahtuvat ruiskutukset, vallitsevasta rikkatilanteesta riippuen käytännössä joko 2. tai 3. ruiskutus (R2/R3) tulisi mieluusti sijoittaa siten, että se tapahtuisi ennen uusien kylvösten pintaan tuloa.

Perustamisvuonna Matrigonilla ruiskuttamista ei voi suositella kahden kylvön tekniikan yhteydessä, koska myöhemmin kylvetyt kasviyksilöt tuskin ovat kasvaneet riittävän suuriksi kestääkseen torjunta-aineen (vähintään 6 kasvulehteä).

Kumina lähtee kasvuun ensimmäisten kasvien joukossa keväällä ja tästä syystä sen satolannoitus onkin hyvä suorittaa niin aikaisin kuin mahdollista, välttäen kuitenkin maan tiivistymistä (L1-L3). Fosforia ei tule köyhdyttää maaperästä ja siksi NPK-lannoitteet ovat hyvä vaihtoehto perinteiselle typpilannoitteelle.

Uudet erilaisen kasvurytmin omaavat lajikkeet, kuten Aprim saattavat mahdollistaa lisäsiemenen kylvön myös 1. satovuoden keväänä. Muutoin täydennyskylvö tässä ajankohdassa ei ole suositeltavaa, koska perinteiset lajikkeet eivät usein vartu peittävän kasvuston alla riittävän suureksi tuottaakseen satoa vielä seuraavana satovuonna.

Kahden kylvön teoria on Samuel Jussilan kehittämä teoria, mitä on kokeiltu käytännössä vasta vähäisesti. Viimeiset satokaudet ovat olleet poikkeuksellisia vuosien 2018 ja 2019 kuivuuksien sekä 2020 kauden rousteen muodossa. Näin ollen menetelmän toimivuudesta ei voida antaa täysiä takeita.

Toinen kylvö joka tapauksessa täydentää harvoja alueita sekä aukkopaikkoja. Samalla kasvustolle saa annettua kylvölannoituksena lisää voimaa. Riittävän aikaisin suoritetut toiset kylvöt, pääkasvuston ollessa 2-4 –lehtiasteella, ovat taimettuneet myös aluskasvillisuudeksi. Niiden talvehtimista ei ole voitu poikkeusolosuhteissa kuitenkaan todentaa. Vuonna 2020 rouste ja peuratuhot aiheuttivat hyvän ja onnistuneelta vaikuttaneen kokeen tuhoutumisen.

Kuminan lajikevalikoima on melko kapea ja pysynyt hyvin pitkään melko samana. Kasvinjalostus on kallista ja aikaa vievää, uuden lajikkeen jalostuksen kestäessä 10 - 15 vuotta. Kasvinjalostajan kannalta kumina on myös marginaalikasvi verrattuna vaikkapa viljoihin.

Olemassa olevalla lajikevalikoimalla päästään kuitenkin tekemään valintoja, joilla voidaan vaikuttaa kasvin viljelyominaisuuksiin, viljelytoimien ajoituksiin ja sadon laatuun. Tavoiteltavin ominaisuus kilojen ohella on öljypitoisuus, joka voi vaihdella lajikkeesta ja kasvuolosuhteista johtuen välillä 1 - 6 %. Kuminan sato kiloissa että öljyssä on hyvin riippuvainen kasvukauden sääolosuhteista ja kukinnan onnistumisesta.

Lajikkeita on tutkittu jonkin verran mutta tulokset ovat käytännön kannalta hankalia tulkita, koska satokausien olosuhteet ovat aina ainutlaatuiset eikä niitä voida toistaa. Ulkomaisten tutkimusten tulkinta ja soveltaminen Suomen olosuhteisiin on vaikeaa. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että kahden tai kolmen satovuoden aikana, optimiolosuhteissa, kuminasta voidaan odottaa keskimäärin noin 2000 - 2500 kilon kokonaissatoa.

Lajikevalintaan on vaikea antaa yksiselitteistä ohjetta. Lajikkeet voidaan kuitenkin lajitella kahteen perusryhmään; aikaisiin ja helpohkosti varistaviin, sekä myöhäisempiin ja vähemmän varistaviin. Aikainen lajike on viljelykierrossa esimerkiksi syysviljan esikasvina hyvä, mutta puintiajankohtaa on seurattava tarkasti varisemistappioiden välttämiseksi.

Kaikki tarjollacolevat lajikkeet menestyvät Suomessa. Ne ovat talvenkestäviä. Kylvövuonna kuminan taimet kestävät hallaa ja pakkastakin mutta satovuonna kukinnan aikaan kasvi on hallanarka. 

Seuraavassa lyhyt katsaus yleisimpiin saatavilla oleviin kuminalajikkeisiin.

Kamin

Kamin on todellinen uutuuslajike Tsekeistä. Lajike rekisteröity tammikuussa 2019. Jalostaja lupaa öljypitoisuuden olevan hyvä. Kepron ei ole altis varistelulle.

Kepron

Kepron on melko tuore tulokas kuminalohkoille. Siitä on vielä suhteellisen vähän viljelykokemuksia mutta sen on odotettu olevan samankaltainen kuin Record ja Sylvia. Nykyisen kokemuksen perusteella Kepron on vastannut sille asetettuihin haasteisiin. Öljypitoisuus on ollut melko hyvä.

Konzcewicki

Puolalainen Konzcewicki tuli markkinoille 1996. Käytännön kokemuksen perusteella Suomen olosuhteissa Konzcewicki valmistuu jonkin verran aikaisemmin kuin esim. Record tai Sylvia. Aikaisen valmistumisen vuoksi puintiajankohdan määrittäminen voi olla hankalaa. Konzcewicki karistaa siemeniä herkästi.  Lajikkeen öljypitoisuus on kohtalainen.

Niederdeutscher

Saksalainen Niederdeutscher on yksi vanhimpia markkinoilla olevia lajikkeita. Se tuli viljelyyn jo 1940-luvulla. Tutkimuksissa Niederdeutscher on antanut korkeimmat öljypitoisuudet, korkeimmillaan jopa 6 %. Se on tarjolla olevista lajikkeista aikaisin ja herkin varistamaan siemenensä valmistuttuaan. Niederdeutscher joudutaan usein puimaan hieman vihreänä. Lopputuleentuminen tapahtuu kuivauksen yhteydessä.

Niederdeutcher tulee poistumaan valikoimastamme lähivuosina.

Prochan

Tsekkiläinen Prochan saatiin valikoimaan 1990. Sen öljypitoisuus on ollut kohtalainen. Prochan ei varistele siemeniään ja satoisuus on keskimäärin hyvä. 

Record

Saksalaista alkuperää oleva ja 1980-luvalla kehitetty Recordia (tai Rekord) päästiin kokeilemaan jo vuonna 1981. Se valmistuu samoihin aikoihin kuin Prochan ja pitää hyvin siemenensä. Öljypitoisuus voi hyvissä olosuhteissa kohota jopa yli neljään prosenttiin. 

Päivitetty 5.5.2021 (sys)

Kuva: Jokaiseen siemensäkkiin liimataan vakuustarra