Rikkakasvien torjunnan onnistuessa hyvin kylvövuonna, satovuonna voidaan keskittyä ainoastaan kuminakoin torjuntaan. Onnistuneenkin kasvinsuojelun jäljiltä voi satovuosina muodostua tarvetta juolavehnän ja saunakukan torjunnalle.
Toisen satovuoden keväällä saattaa torjuntaruiskutus olla tarpeen, vaikka perustamisessa oltaisiin onnistuttu hyvin ja ensimmäinen satovuosi olisi ollut puhdas rikoista. Rikkojen torjunnan tarvetta onkin aina seurattava ja toimittava sen mukaisesti. Rikoilla on tapana lisääntyä kuminakasvustossa ajan mittaan ja määrä kasvaa, mitä pidempään kuminaa viljellään peräkkäin.
Siemenrikkojen torjuntaan rajalliset mahdollisuudet
Kuminan satovuosina saunakukan torjuntakeinot ovat rajalliset. Satovuosille (ja myös perustamisvuonna) on hyväksyntä raemaisella metamitroni-valmisteella, jonka kauppanimi on Goltix WG 70 ja se tehoaa vain keväällä itäneisiin, pieniin saunakukan taimiin, talvehtineet saunakukat kestävät tämän käsittelyn. Ruiskutus on tehtävä heti, kun maa kantaa.
Nestemäinen Target SC-valmiste samalla tehoaineella on puolestaan hyväksytty vain kuminan perustamisvuonna. Oheinen kuva toivottavasti selventää kuminalle hyväksyttyjen valmisteiden kauppanimet ja käyttöajankohdat.
Goltixin käyttömäärä satovuoden keväänä on 1 - 1,5 kg/ha ja ruiskutus tulee tehdä ennen kuminan kukkavarren kasvua, kasvuston ollessa maksimissaan 15 cm korkeaa ja ennen kylvörivien umpeen kasvamista.
Maavaikutteisena aineena Goltix tulisi saada osumaan maahan, eikä kasvusto saisi peittää sitä liikaa. Kyseistä torjuntaa ei kannata tehdä kuin tarpeeseen, koska torjunta-ainekustannus on melko korkea ja kaikella kasvinsuojelulla on tapana hieman stressata kasvustoa ja mahdollisesti laskea satotasoa.
Goltix on kuitenkin torjunta-aineena varsin hellävarainen, eikä täten riskiä suuresta sadonlaskusta ole. Kuivina ja kuumina alkuvuosina Goltix voi kuitenkin hidastaa kasvua ja vähentää kukintaa, vaikuttaen mahdollisesti myös satotasoon.
Rikat ja satovuosien määrä
Useamman kuin kahden satovuoden ottamista ei voi yleensä suositella, koska rikkojen määrä lisääntyy helposti niin paljon, että itse kuminasato jää heikoksi. Samalla turhaan lisätään pellon rikkasiemenpankkia ja vaikeutetaan tulevia viljelyjä.
Kuminakasvustojen reuna-alueiden niitoilla voidaan estää rikkakasvien, kuten pujon, ohdakkeen ja valvatin siementäminen ja leviäminen kasvustoihin.
Myös sadonkorjuun jälkeen voidaan kuminakasvustoille tehdä tarvittaessa rikkaniitto, jolla annetaan alla kasvavalle uudelle kuminakasvustolle kasvutilaa ja estetään osittain rikkakasvien siementäminen.
(Päivitetty 20.4.2020 sys)