Kahden kylvön teoria

 Kuva: Kahden kylvön teoria

 

Kuminan kylvöt on totuttu tekemään reilusti muiden kevättöiden jälkeen, tavallisesti vasta kesäkuussa (KN). Myös satovuosien kevätlannoitukset on usein suoritettu melko myöhään, vasta reilusti toukokuun puolella (L1N-L3N).

Kylvöajankohdalla voidaan jossain määrin vaikuttaa sadonkorjuun ajankohtaan: Aikaisella kylvöllä saadaan kasvusto kasvamaan riittävän isoksi ja tuottamaan suurempi osa satopotentiaalistaan jo ensimmäisenä satovuonna (1/2 KNP1), myöhäisellä kylvöllä satopotentiaalia siirtyy puolestaan toisen satovuoden puinneille (1/2 KNP2).

Ensimmäisen sadonkorjuun jäljiltä varisseista siemenistä (V) saadaan mahdollisesti korjattua satoa 3. satovuonna (VP), mikäli kasvusto muutoin on riittävän puhdas rikkakasveista.

Teorian perusajatuksena on, että kahdella erillisellä kylvöllä saataisiin korjattua kaksi täysimääräistä satoa. Kuminan satopotentiaalina on pidetty noin 2500 kiloa, jakautuen yleensä kahden sadonkorjuun kesken. Kylvämällä kahdesti, satopotentiaalia voitaisiin teoriassa kasvattaa tavanomaisesta tekniikasta.

Ensimmäinen kylvö suoritettaisiin keväällä aikaisemmassa vaiheessa, käytännössä toukokuun aikana (K1). Kasvusto ehtisi kasvaa reilusti kokoa ja tästä korjattaisiin 1. satovuonna hyvä sato (K1P).

Toinen kylvö (K2) tehtäisiin sen verran myöhäisessä vaiheessa, että se kasvaisi riittävästi talvehtiakseen, muttei tuottaakseen korjattavaa satoa vielä 1. satovuonna. Sato tästä korjattaisiinkin pääasiassa vasta 2. satovuonna (K2P). Kylvöajankohta osuisi käytännössä heinäkuun tienoille. Kumina kestää hyvin mekaanista rasitusta, joten täydennyskylvö esim. suorakylvökoneella tai pneumaattisella kylvöyksiköllä varustetulla rikkaäkeellä on mahdollista. Siemenen pintalevitys ei ole suositeltavin kylvömenetelmä.

Jälkimmäinen kylvö olisi hyvä suorittaa ristiin aiempaan kylvösuuntaan nähden. Tämän pohjalta kuminan varjostusominaisuudet rikkakasveja vastaan paranevat. Samoin kahden kylvön toimivuus on helpompi todeta ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen näkyviin tulevasta jääntikuminasta – mikäli kasvusto on isolta osin ristissä puituun sänkeen nähden, on kylvö onnistunut. Lisäkylvöllä tulee samalla kertaa paikattua mahdollisesti syntyneet aiemmat kylvövirheet.

Kylvösiemenmäärä on ajateltu jaettavaksi kahden kylvön kesken siten, että ensimmäiseen kylvöön tulee esimerkiksi 2/3 kokonaismäärästä ja jälkimmäiseen loput. Verrattuna perinteiseen yhden kylvön tekniikkaan, kokonaissiemenmäärää voinee varuiksi hieman nostaa (esim. 25 kg/ha). Siemenkustannus tässä yhtälössä on panostuksena kuitenkin varsin pieni.

Kasvinsuojelussa 1. ruiskutus tulee tehdä perinteiseen tapaan ennen kasvuston taimettumista (R1). Tämän jälkeisten kasvinsuojelutoimenpiteiden kohdalla tulee olla tarkkana: Juuri pintaan tulleet taimet ovat herkkiä kasvinsuojeluaineille ja voivat vioittua tai pahimmillaan kuolla vääristä toimista.

Käsiteltävissä kasvustoissa tuleekin olla sirkkalehtien lisäksi vähintään 2 varsinaista kasvulehteä. Etenkin Jälkimmäisen kylvön ympäröivässä ajankohdassa tapahtuvat ruiskutukset, vallitsevasta rikkatilanteesta riippuen käytännössä joko 2. tai 3. ruiskutus (R2/R3) tulisi mieluusti sijoittaa siten, että se tapahtuisi ennen uusien kylvösten pintaan tuloa.

Perustamisvuonna Matrigonilla ruiskuttamista ei voi suositella kahden kylvön tekniikan yhteydessä, koska myöhemmin kylvetyt kasviyksilöt tuskin ovat kasvaneet riittävän suuriksi kestääkseen torjunta-aineen (vähintään 6 kasvulehteä).

Kumina lähtee kasvuun ensimmäisten kasvien joukossa keväällä ja tästä syystä sen satolannoitus onkin hyvä suorittaa niin aikaisin kuin mahdollista, välttäen kuitenkin maan tiivistymistä (L1-L3). Fosforia ei tule köyhdyttää maaperästä ja siksi NPK-lannoitteet ovat hyvä vaihtoehto perinteiselle typpilannoitteelle.

Uudet erilaisen kasvurytmin omaavat lajikkeet, kuten Aprim saattavat mahdollistaa lisäsiemenen kylvön myös 1. satovuoden keväänä. Muutoin täydennyskylvö tässä ajankohdassa ei ole suositeltavaa, koska perinteiset lajikkeet eivät usein vartu peittävän kasvuston alla riittävän suureksi tuottaakseen satoa vielä seuraavana satovuonna.

Kahden kylvön teoria on Samuel Jussilan kehittämä teoria, mitä ei ole vielä käytännössä kokeiltu, eikä sen toimivuudesta täten voida antaa takeita. Satokaudella 2018 menetelmää tullaan kuitenkin kokeilemaan laajemmin ja syksyllä 2019 saamme ensimmäisiä käsityksiä siitä, onko menetelmällä käytännön mahdollisuuksia. Vuoden 2020 sadon pohjilta tämä käsitys varmistuu.