Kuminan kylvö

Kuminan kylvöaika on pitkä. Sen voi kylvää tavanomaiseen toukoaikaan tai jopa juhannuksen tienoilla. Päivämäärää tärkeämpää on seurata maan sopivaa kosteutta ja muokkautuvuutta. Kumina itää hitaasti. Tavanomainen itämisaika on noin 10 vrk. Kylmä sää hidastaa taimettumista, taimelle tulo voi kestää viileänä keväänä jopa yli kolme viikkoa.

Kylvösiemenet 

Toimitamme kylvösiementä sopimuksen palauttaneille viljelijöillemme. Kylvösiemenen menekki on noin 15 kg/ha. Siemenen hinta on noin 2 - 3 €/kg (+ alv 14 %) lajikekohtaisesti. Siemenet pakataan 25 kilon säkkeihin.

Tiedot Eviran tarkistamasta kylvösiemenestä ovat käytettävissä alkuvuodesta. Tämän jälkeen lähetämme tiedot ja tilausohjeet kirjeitse sopimusviljelijöillemme. Siemenet voi tilata myös kotisivujemme kautta.

Kauttamme tilattava kylvösiemen on tuotettu omien sopimusviljelijöidemme tiloilla. Sitä myydään ns. lajikkeettomana kaupallisena siemenenä ruskein vakuustodistuksin. Saatavilla on myös C1-luokan tuontisiementä (n. 5 - 8 €/kg).

Kuminan lajikkeet

Kuminan lajikevalikoima on melko kapea ja se on pysynyt pitkään samana. Kasvinjalostus on kallista ja aikaa vievää, uuden lajikkeen jalostus kestää 10 - 15 vuotta. Kasvinjalostajan kannalta kumina on marginaalikasvi verrattuna vaikkapa viljoihin.

Olemassa olevalla lajikevalikoimalla päästään kuitenkin tekemään valintoja, joilla voidaan vahvistaa kuminan viljelyvarmuutta. Tavoiteltavin ominaisuus kilojen ohella on öljypitoisuus, joka voi vaihdella lajikkeesta ja kasvuolosuhteista johtuen 1 - 6 %. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että kuminan sato kiloissa että öljyssä on kovin riippuvainen kasvukauden sääolosuhteista ja kukinnan onnistumisesta.

Lajikkeita on tutkittu jonkin verran mutta tulokset ovat käytännön kannalta hankalia tulkita, koska satokausien olosuhteet ovat aina ainutlaatuiset eikä niitä voida toistaa. Ulkomaisten tutkimusten tulkinta ja soveltaminen Suomen olosuhteisiin on vaikeaa.

Lajikevalintaan on vaikea antaa yksiselitteistä ohjetta. Ehkä kannattaa huomioida valmistumisajankohta. Aikainen lajike syysviljan esikasvina on hyväksi mutta puintiajankohtaa on tällöin seurattava tarkasti varisemistappioiden välttämiseksi. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että kahden tai kolmen satovuoden aikana, optimiolosuhteissa, kuminasta voidaan odottaa keskimäärin noin 2000 - 2500 kilon kokonaissatoa.

Seuraavassa lyhyt katsaus yleisimpiin saatavilla oleviin kuminalajikkeisiin

Aprim

Aprim - syyskuminalajike - tuotiin Suomen markkinoille sillä ajatuksella, että sen voitaisiin kylvää suojaviljan alle, koska lajike on kotimaassaa Tsekeissä jalostettu syyskylvöille. Se ei sovellu kevätkylvöön ilman suojaviljaa, koska se pyrkii kukkimaan jo kylvövuoden syksyllä.

Aprimista saadaan vain yksi sato ja sen puinti on myöhäinen. Suojakasvin kanssa kylvettässä kuminan siemenmäärää voi nostaa 5 - 10  %, samaan aikaan on suojakasvin kylvömäärää alennettava.

Suosittelemme Aprimia niille viljelijöille, joilla on jo kokemusta kuminanviljelystä sekä ilman että suojakasvin kanssa.

Kepron

Kepron on uusi tulokas kuminalohkoille. Siitä on vielä suhteellisen vähän viljelykokemuksia mutta sen odotaan olevan samankaltainen kuin Record ja Sylvia. Öljypitoisuus on ollut melko hyvä.

Konzcewicki

Puolalainen Konzcewicki tuli markkinoille 1996. Käytännön kokemuksen perusteella Suomen olosuhteissa Konzcewicki valmistuu jonkin verran aikaisemmin kuin esim. Record tai Sylvia. Aikaisen valmistumisen vuoksi puintiajankohdan määrittäminen voi olla hankalaa. Konzcewicki karistaa siemeniä herkästi. Onnistuessaan Konzcewickin hehtaarisato ensimmäisenä satovuonna voi nousta jopa 2000 kiloon hehtaarilta (Hyvä sato -kilpailu) Lajikkeen öljypitoisuus on kohtalainen (n. 3,5 %).

Niederdeutscher

Saksalainen Niederdeutscher on yksi vanhimpia markkinoilla olevia lajikkeita. Se tuli viljelyyn jo 1940-luvulla. Tutkimuksissa Niederdeutscher on antanut korkeimmat öljypitoisuudet, korkeimmillaan jopa 6 %. Se on tarjolla olevista lajikkeista aikaisin ja herkin varistamaan siemenensä valmistuttuaan. Niederdeutscher joudutaan usein puimaan hieman vihreänä. Lopputuleentuminen tapahtuu kuivauksen yhteydessä.

Prochan

Tsekkiläinen Prochan saatiin valikoimaan 1990. Sen öljypitoisuus on ollut kohtalainen. Prochan ei varistele siemeniään ja satoisuus on keskimäärin hyvä. Prochan valmistuu 5 - 7 vuorokautta myöhemmin kuin Niederdeutscher.

Record

Saksalaista alkuperää oleva ja 1980-luvalla kehitetty Recordia (tai Rekord) päästiin kokeilemaan jo vuonna 1981. Se valmistuu samoihin aikoihin kuin Prochan ja pitää hyvin siemenensä. Öljypitoisuus voi kohota jopa yli neljään prosenttiin. Tällä hetkellä Record lienee lajikevalikoiman tasapainoisin niin sadon öljypitoisuuden kuin viljelyvarmuutensa ja satonsa suhteen.

Sylvia

Tanskalainen Sylvia on ollut pitkään monen viljelijän suosikkilajike, vaikka se häviää selkeästi muille lajikkeille öljypitoisuuden suhteen. Sylvia ei kuitenkaan varista siemeniään ja se on lajikkeista myöhäisin. Lajike on poistumassa valikoimasta, jalostaja ei enää tuota siitä kantasiementä.

 

Tavanomainen kylvö 

Koska kuminan siemen on pieni, muokkauksen tulisi olla tasainen ja hienojakoinen. Kevyillä mailla kannattaa pelto jyrätä ennen kylvöä liian syvän kylvön välttämiseksi. Kylvön voi tehdä tavallisella kylvökoneella 1 - 2 cm syvyyteen. Suositeltu siemenmäärä on 15 - 20 kg/ha siemenen itävyyden mukaan. Riviväli voi olla 12,5 - 25 cm.

 

Suorakylvö

Kumina sopii suorakylvöön. Lisäksi se on erinomainen lisä muokkaamattoman maan viljelykierrossa. Vaikka muokkaamattomassa maassa taimitiheys jää tavanomaista pienemmäksi, kumina täyttää kuitenkin saamansa kasvutilan tehokkaasti. Kylvövaiheessa maan tulisi olla riittävän kosteaa, etteivät pienet siemenet kuivetu.  

Suorakylvö vaatii enemmän kylvösiementä. Savimailla siemenen menekki on jopa kaksinkertainen, kevyemmillä mailla lisäystarve lienee pienempi. Taimettuminen on parhainta, kun maa murustuu hyvin eikä olkikatetta ole liiaksi. Kylvön aikaan sään tulisi olla lämmin, ei kuuma, sadetta vain maltillisesti.

 

Kylvö suojakasvin kanssa

Kumina poikkeaa muista peltoviljelykasveista monin tavoin eikä vähiten kasvurytminsä vuoksi. Kaksivuotisena se tuottaa satoa vasta kylvövuotta seuraavana vuotena. Epäkohta syntyy, kun kuminan perustamiseen liittyvät kulut rasittavat pääsääntöisesti kylvövuotta ja peltolohkon tuotto on tuen varassa.

Sadottoman vuoden välttäminen on mahdollista, kun kumina kylvetään suojakasvin kanssa. Kuminan perustamista suojakasvin kanssa on tutkittu viime vuosina ja monet viljelijätkin ovat tehneet omatoimisia kokeiluja. Tulokset ovat vaihdelleet suuresti, mutta näyttää siltä, että menetelmällä on mahdollista lisätä peltolohkon tuottoa, kunhan valitaan sopiva suojakasvi, joka päästään korjaamaan mahdollisimman aikaisin.

Tavoitteena on saada vähintään tyydyttävä sato suojakasvista ja vähintään hyvä sato kuminasta. Täystiheässä suojakasvissa kumina ei taimetu kunnolla eikä kehity riittävästi. Tämän seurauksena voi kuminan ensimmäinen kukinta ja sato voi siirtyä vuodella eteenpäin.

Suojakasvin kasvutiheyttä säädellään harvemmalla kylvöllä tai sulkemalla kylvövantaita ts. leventämällä riviväliä. Kumina ja suojakasvi kylvetään ristiin.

Rikkakasvien torjuntaan on paneuduttava entistä huolellisemmin, kun on huomioitava kahden satokasvin vaatimukset. Palkokasveilla käytetään osittain samoja torjunta-aineita ja viljan ollessa suojakasvina voi pelkät viljalle tarkoitetut torjunta-aineet riittää, jos torjunta-ajankohta on ennen kuminan taimettumista.

Tutkimuksen mukaan parhaat tulokset on saatu herneeltä, härkäpavulta ja ohralta. Näiden käyttö kuminan suojakasvina on antanut kuminasta lähes yhtä hyvän tai yhtä hyvän sadon kuin kuminalta ilman suojakasvia. Lisäksi suojakasvin sato on ollut kohtuullinen.