Rengaspunkki

 Kuminan rengaspunkki (Aceria carvi) on erittäin pieni noin 0,2 mm:n pituinen äkämäpunkki, jota ei ihmissilmällä kasvustosta havaitse.

Punkki siirtyy kuminakasvustoon jo kylvövuonna ja talvehtii kasvin kasvupisteessä. Se lisääntyy nopeasti ja muodostaa useita sukupolvia kesässä. Punkkivioitusten määrä kasvaa, jos kuminaa viljellään pitkään samalla lohkolla. Punkki voi aiheuttaa kuminalle merkittävää sadonalennusta.

Punkki vioittaa kuminan lehtiä ja kukintoja. Lehdet muuttuvat persiljamaisiksi tupsuiksi ja kukista tulee vaaleanpunaisia ja pieniltä kukkakaaleilta muistuttavia eikä niihin muodostu siemeniä. Helpoiten punkin vioituksen huomaakin juuri vaaleanpunaisista kukinnoista tai kukinnon osista pellolla.

Kuva: Punkin vioitus näkyy kukinnan aikaan monesti värimuutoksena (kuva: Luke)

Pahimmat tuhot esiintyvät yleensä heikkokuntoisissa kasvustoissa ja tiivistyneissä kohdissa, kuten peltojen päisteissä. Samoin vioitusta esiintyy enemmän toisen ja mahdollisen kolmannen vuoden satokuminassa. Punkin esiintyminen on myös kasvanut kuminan viljelyalojen kasvun yhteydessä ja ennen 2000-luvun alkua syitä vioituksille ei edes tiedetty.

Punkille ei ole kemiallista torjunta-ainetta. Sitä voidaan torjua vain kasvinvuorotuksella. Viljelykierrossa kuminoiden välissä on pidettävä aina riittävän monta vuotta jotain muuta kasvia ja uudet kuminalohkot on perustettava mahdollisimman kauas vanhoista lohkoista. Yhtenä punkin torjuntakeinona on pidetty kyntöä pian puinnin jälkeen, jottei se pääse lisääntymään.

Kuva: Punkin vioittamasta kukasta ei valmistu kuminan siementä