Muokkauksella on vaikutusta etenkin kevään tuleviin viljelytoimiin. Vahvemmin muokattu maa kuivuu tavallisesti nopeammin ja kevään toimenpiteille tulee aikaisemmin tarvetta. Maan kosteuden säilyttämiseksi tasausäestys tai aikainen kylvö ovat etenkin kynnön jäljiltä suositeltavia kevättoimenpiteitä.
Syyskyntö on kevätkyntöä suositeltavampi toimenpide, mikäli maat eivät ole erityisen hikeviä. Esimerkiksi hiesumaat kuivuvat helposti liikaa kevätkynnettyinä, kapillaarisen vedennousun katketessa.
Syyskyntö on perusteltua, jos maahan on levitetty lantaa, maan vesitalous tai rikkakasvitilanne sitä vaatii taikka konekanta ei toimi kevennetyssä muokkauksessa. Etenkin laahavannaskylvökoneet saattavat tukkeentua runsaasta pintamaan kasvijätteestä.
Syyskevytmuokkaus säästää kuminan itämiselle tärkeää kosteutta keväällä kyntöä paremmin. Mikäli maa on muutoin hyvässä kasvukunnossa ja konekalusto mahdollistaa kevennetyn muokkauksen, on se varsin toimiva vaihtoehto kuminalle.
Kylvökoneen vantaiston on hyvä olla kiekko -mallinen. Tällöin kyntöä runsaampi pintamaan kasvijäte ei tuota ongelmia. Kevytmuokatuillakin mailla on syytä keväällä olla tarkkana, jottei maa pääse kuivumaan liikaa ja ettei sitä kylvömuokkaa liian syvään.
Kuminalohkon voi syksyllä jättää myös sängelle. Sänki pidättää tärkeää kevätkosteutta vaihtoehdoista parhaiten. Tällöin kylvön ajoituksella ei useimmiten ole keväällä kovin kiire, mutta käytännön kokemukset puoltavat satojen valossa silti kohtuullisen aikaista kylvöä.
Kevätmuokkauksessa on kuitenkin syytä olla tarkkana, ettei muokkausta tee vähähikevillä mailla kylvösyvyyttä syvemmältä, jottei kylvökerros siemenen ympäriltä kuivu liikaa. Tässä alle kahden senttimetrin muokkauksessa pintamaahan jää vaihtoehdoista eniten myös kasvijätettä. Hikevien sänkimaiden kevätkyntö on myös mahdollinen vaihtoehto.
(Päivitetty 20.2.2020 sys)