Kylvösiemenet

Kuminan lajikevalikoima on melko kapea ja pysynyt hyvin pitkään melko samana. Kasvinjalostus on kallista ja aikaa vievää, uuden lajikkeen jalostuksen kestäessä 10 - 15 vuotta. Kasvinjalostajan kannalta kumina on myös marginaalikasvi verrattuna vaikkapa viljoihin.

Olemassa olevalla lajikevalikoimalla päästään kuitenkin tekemään valintoja, joilla voidaan vaikuttaa kasvin viljelyominaisuuksiin, viljelytoimien ajoituksiin ja sadon laatuun. Tavoiteltavin ominaisuus kilojen ohella on öljypitoisuus, joka voi vaihdella lajikkeesta ja kasvuolosuhteista johtuen välillä 1 - 6 %. Kuminan sato kiloissa että öljyssä on hyvin riippuvainen kasvukauden sääolosuhteista ja kukinnan onnistumisesta.

Lajikkeita on tutkittu jonkin verran mutta tulokset ovat käytännön kannalta hankalia tulkita, koska satokausien olosuhteet ovat aina ainutlaatuiset eikä niitä voida toistaa. Ulkomaisten tutkimusten tulkinta ja soveltaminen Suomen olosuhteisiin on vaikeaa. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että kahden tai kolmen satovuoden aikana, optimiolosuhteissa, kuminasta voidaan onnistuessa odottaa keskimäärin noin 2000 - 2500 kilon kokonaissatoa.

Lajikevalintaan on vaikea antaa yksiselitteistä ohjetta. Lajikkeet voidaan kuitenkin lajitella kahteen perusryhmään; aikaisiin ja helpohkosti varistaviin, sekä myöhäisempiin ja vähemmän varistaviin. Aikainen lajike on viljelykierrossa esimerkiksi syysviljan esikasvina hyvä, mutta puintiajankohtaa on seurattava tarkasti varisemistappioiden välttämiseksi.

Seuraavassa lyhyt katsaus yleisimpiin saatavilla oleviin kuminalajikkeisiin

Aprim

Aprim – ”syyskuminalajike” - tuotiin Suomen markkinoille ajatuksella, että se voitaisiin kylvää suojaviljan alle, koska lajike on kotimaassaan Tsekeissä jalostettu syyskylvöille. Suomen olosuhteissa lajiketta ei kuitenkaan voida kylvää syysviljojen tapaan myöhään syksyllä, koska kasvukautemme ei ole tähän riittävän pitkä. Se ei myöskään sovellu kevätkylvöön ilman suojakasvia, koska se pyrkii kukkimaan jo kylvövuoden syksyllä. Näinpä Aprim on yksinomaan suojakasvien kanssa kylvettävä lajike.

Aprimista saadaan vain yksi sato ja sen puintiajankohta on myöhäinen. Suojakasvin kanssa kylvettässä kuminan siemenmäärää voi nostaa 5 - 10  %, samaan aikaan on suojakasvin kylvömäärää alennettava.

Suosittelemme Aprimia niille viljelijöille, joilla on jo kokemusta kuminanviljelystä sekä ilman että suojakasvin kanssa.

Kepron

Kepron on uusi tulokas kuminalohkoille. Siitä on vielä suhteellisen vähän viljelykokemuksia mutta sen odotaan olevan samankaltainen kuin Record ja Sylvia. Öljypitoisuus on ollut melko hyvä.

Konzcewicki

Puolalainen Konzcewicki tuli markkinoille 1996. Käytännön kokemuksen perusteella Suomen olosuhteissa Konzcewicki valmistuu jonkin verran aikaisemmin kuin esim. Record tai Sylvia. Aikaisen valmistumisen vuoksi puintiajankohdan määrittäminen voi olla hankalaa. Konzcewicki karistaa siemeniä herkästi. Onnistuessaan Konzcewickin hehtaarisato ensimmäisenä satovuonna voi nousta jopa 2300 kiloon hehtaarilta (Hyvä Sato –kilpailu 2011) Lajikkeen öljypitoisuus on kohtalainen (n. 3,5 %).

Niederdeutscher

Saksalainen Niederdeutscher on yksi vanhimpia markkinoilla olevia lajikkeita. Se tuli viljelyyn jo 1940-luvulla. Tutkimuksissa Niederdeutscher on antanut korkeimmat öljypitoisuudet, korkeimmillaan jopa 6 %. Se on tarjolla olevista lajikkeista aikaisin ja herkin varistamaan siemenensä valmistuttuaan. Niederdeutscher joudutaan usein puimaan hieman vihreänä. Lopputuleentuminen tapahtuu kuivauksen yhteydessä.

Prochan

Tsekkiläinen Prochan saatiin valikoimaan 1990. Sen öljypitoisuus on ollut kohtalainen. Prochan ei varistele siemeniään ja satoisuus on keskimäärin hyvä. Prochan valmistuu 5 - 7 vuorokautta myöhemmin kuin Niederdeutscher.

Record

Saksalaista alkuperää oleva ja 1980-luvalla kehitetty Recordia (tai Rekord) päästiin kokeilemaan jo vuonna 1981. Se valmistuu samoihin aikoihin kuin Prochan ja pitää hyvin siemenensä. Öljypitoisuus voi kohota jopa yli neljään prosenttiin. Tällä hetkellä Record lienee lajikevalikoiman tasapainoisin niin sadon öljypitoisuuden kuin viljelyvarmuutensa ja satonsa suhteen.

Sylvia

Tanskalainen Sylvia on ollut pitkään monen viljelijän suosikkilajike, vaikka se häviää selkeästi muille lajikkeille öljypitoisuuden suhteen. Sylvia ei kuitenkaan varista siemeniään ja se on lajikkeista myöhäisin. Lajike on poistumassa valikoimasta, jalostaja ei enää tuota siitä kantasiementä.

Kuva: Jokaiseen siemensäkkiin liimataan vakuustarra