Huomioi seuraavat:

  • Pintalannoitus heti kun maat kantaa, yöpakkasia hyvä hyödyntää
  • Lannoituksen voi antaa kerta-ajolla tai sitä voi jakaa esim. 50/50 suhteessa
  • Älä jätä jaetun lannoituksen jälkimmäistä levitystä turhan myöhäiselle
  • Vuodesta 2023 eteenpäin typen käyttöä ei enää rajoiteta ympäristökorvauksen ehdoissa. Kaikille tiloille kasvikohtaiset typen enimmäismäärät tulevat ns. nitraattidirektiivistä (Säädös 1250/2014).
  • Fosforia hyvä täydentää NPK-lannoitteen muodossa, mikäli fosforirajoissa varoja
  • NK-lannoite hyvä vaihtoehto mikäli fosforia ei saa antaa, koska myös kali tärkeä kasville
  • Booria voi antaa hivenruiskutteena, esim. kuminakoin torjunnan yhteydessä
  • Yhdyskuntajätettä ei tule käyttää satovuonna
  • Puinnin jälkeen voi antaa typpeä 20 - 30 kg/ha talvehtimisen varmistamiseksi

Katso tästä vinkit satokuminan kevätlannoitukseen. (Video)

Satovuoden kevät

Satovuoden kumina lähtee kasvuun varhain keväällä, joten lannoittamaan on lähdettävä mahdollisimman ajoissa, heti kun maa kantaa. Yöpakkaset ovat mahdollisuuksien mukaan hyvä hyödyntää ja apulannan pintalevitykset suorittaa varhain aamusta, jolloin maa kantaa eikä tiivisty traktorin painosta.

Erittäin aikaisessa vaiheessa lannoitettaessa voidaan ajatella myös lannoitteen jakamista, esim. puolet nyt - puolet myöhemmin on varsin toimiva resepti. Lannoituksen loppuosakin on hyvä antaa kasville hyvissä ajoin kasvukautta, eikä venyttää sitä turhan myöhäiselle.

Ellei perustamisvaiheessa ei ole tehty fosforin varastolannoitusta, on satovuoden NPK-lannoitus suositeltavaa. Tämä hyvä vaihtoehto, mikäli maan fosforiarvot antavat siihen ympäristökorvauksen puitteissa mahdollisuuden. Mikäli fosforia ei maalle saa keväällä antaa, on NK-lannoite toinen hyvä vaihtoehto.

Satovuoden N-lannoitus

Nitraattidirektiivin mukaan kuminalle saa antaa typpeä maksimissaan 120 kg/ha. Kumina lakoontuu harvoin, mutta sekin on toki mahdollista. Tällöinkään kasvusto ei yleensä mene maata vasten vaan ennemmin ”lamoontuu” ja jää hieman koholleen toisiaan vasten.

Hivenravinteet

Kumina on syväjuurinen kasvi, mikä ottaa ravinteita hyvin eri maakerroksista ja siksi hivenistä ei usein muodostu pulaa, mikäli viljavuusleimat eivät ole punaisella. Boorin ruiskuttaminen saattaa kuitenkin olla perusteltua jo lievemmissäkin boorin vajauksissa. Sama pätee muiden hivenien osalta, mikäli maassa on niitä hyvin vähän. Esimerkiksi booria sisältävien monihivenravinteiden ruiskuttaminen yhdessä kuminakoin torjunnan kanssa voikin olla kannattavaa, koska ainekustannus ei ole kovin suuri ja työ hoituu samalla ajokerralla.

Sadonkorjuun jälkeen

Kun sato on puitu, voidaan kuminalle levittää 20 - 30 kg/ha typpeä, jotta uusi kasvusto voimistuisi ja kasvattaisi vankan juuren ennen talven tuloa. Tämä määrä täytyy kuitenkin ottaa huomioon ympäristökorvauksen rajaamassa vuotuisessa kokonaistypessä. Tämä usein haastavaa, koska kasvi tarvitsee keväällä kaiken sille tarjolla olevan typen hyvän sadon muodostamiseen ja syksyisin ympäristörajoissa ei tahdo löytyä ns. reserviä.

Tuotesuosituksia

YaraLiva Nitrabor on rakeinen nopeavaikutteinen typpilannoite, mikä sisältää myös booria. Kyseinen tuote ei nopeavaikutteisen typen vuoksi ole parhaimmillaan ainoana lannoitteena keväällä, mutta lisälannoitukseen kasvukaudella se on oiva tuote. Jaetussa lannoituksessa annettuna jälkimäiseen levityskertaan, sillä tulee hoidettua samalla kertaa lisätyppi- ja boorilannoitus. Esim. ajettuna 200 kiloa Nitraboria hehtaarille, tulee kasvustoon reilun 30 typpikilon lisäksi 600 grammaa booria, mikä riittää hyvin kuminan vuotuiseen tarpeeseen.

Yara päivittää satovuoden kuminan lannoitustaulukon Cap27:n mukaiseksi ja se julkaistaan tällä sivulla mahdollisimman pian.

(Päivitetty 11.5.2023)