Kumina viljelykierrossa

Peruna, juurikasvit ja kevätviljat sopivat hyvin kuminan esikasveiksi. Syysviljojen jälkeen kuminaa voi suositella varauksella. Jos esikasvina on nurmi, on se hävitettävä glyfosaatilla ennen kuminan kylvöä.

Kuminan kasvitauteihin kuuluu pahkahome, joten sen isäntäkasveja ei suositella kuminan esikasveiksi. Pahkahomeen itiöt säilyvät maassa pitkään elinkelpoisina (3 - 5 vuotta) ja sen rihmastopahkat heikentävät kuminsadon määrää ja laatua. Pahkahometta esiintyy esimerkiksi öljykasveilla, herneellä ja härkäpavulla.

Viljojen jälkeen kuminan perustaminen on usein toimivin ratkaisu, koska samalla rikkakasvit on voitu torjua tehokkaasti. Heinämäisten kasvien jälkeen on mahdollista kylvää kuminaa, mutta tämä edellyttää onnistunutta esikasvin torjuntaa glyfosaatilla.

Kuminaa kuminan perään ei myöskään suositella viljeltävän, vaan perustamisen ja yhdestä kolmeen satovuoden jälkeen kuminan erinomainen esikasviarvo on hyvä hyödyntää etenkin viljoilla. Viljoista syysviljat onnistuvat tavanomaisesti erityisen hyvin kuminan jälkeen.

Kuminan aikainen korjuu mahdollistaa syysviljojen kylvön ajankohdallisesti käytännössä aina. Maan kasvukunto, kuohkeus ja vesitalous on onnistuneen kuminakasvuston jäljiltä niin hyvä, että moni on onnistuneesti jopa suorakylvänyt sen jälkeen hybridiruista, jota ei tavallisesti pidetä muokkaamattoman maan viljelykasvina.

Mikäli kuminaa viljellään perätysten hyvin lyhyellä viljelykierrolla, lisääntyy helposti pahkahome ja rikkakasvit kuminakasvustoissa. Useammalla vilja-välivuodella puhdistetaan peltoja molemmilta ongelmilta. Viljoilla on käytettävissä kuminaa laajempi ja edullisempi rikkakasvien torjunta-ainevalikoima.

Pahkahomeen maassa säilyviin pahkoihin toimii torjuntakeinona ainoastaan aika ja maan viljely sellaisilla välikasveilla, joihin tauti ei tartu. Toimivana ohjeena onkin pitää vähintään 2 - 4 vuotta peltoja viljoilla aina kuminoiden välissä. Markkinoille on tulossa torjunta-aine, joilla maassa olevia pahkahomeen pahkoja voitaisiin tuhota, mutta aineen toimivuudesta ei vielä ole käytännön kokemusta.

GLUTEENITON VILJELYKIERTO

Kumina sopii erinomaisesti myös gluteenittomaan viljelykiertoon. Gluteenittomalla viljelykierrolla tarkoitetaan erityistä gluteenivapaisiin raaka-aineisiin panostamista, jolloin viljelykierrossa ei sovi olla gluteenia sisältäviä viljakasveja.

Ensisijaisesti keliakiaa sairastaville suunnatun gluteenittoman ruokavalion kysyntä on kasvanut ympäri maailmaa ja siihen sopivien kasvien viljely samassa yhteydessä. Gluteenittoman viljelykierron tärkeimpänä viljelykasvina on Suomessa kaura, eli ns. ”puhdaskaura”. Tällaisessa gluteenivapaassa raaka-aineessa ei tule olla joukossa lainkaan vehnää, ohraa tai ruista.

Viljelykierto ja siihen valitut kasvilajit ovat tärkeä osa onnistunutta gluteenitonta tuotantoa. Kiertoon sopivia kasveja ovat kuminan lisäksi öljykasvit, valkuaiskasvit, nurmet, peruna, vihannekset, sokerijuurikas, pellava, hamppu ja tattari.

Koska monta hyvää kasvia jää soveltuvien kasvien listalta pois, on viljelykiertovaihtoehdot mietittävä tarkoin. Viljelyteknisesti näistä kasveista monet vaativat omanlaista erikoiskonekalustoa ja osalla on yhteisiä kasvitauteja (esim. pahkahome). Tattarin kysyntä listatuista kasveista on erityisesti kasvanut.

Tattari ja kumina sopivatkin hyvin samaan viljelykiertoon ja onnistuvat viljeltävän perinteisellä viljatilan konekalustolla. Kumina-tattari -kierron osalta on kuitenkin hyvä huomioida, että tattarin rikkakasvintorjunta perustuu pääasiassa viljelyä edeltävään ns. ennakoivaan torjuntaan. Molempia kasveja ennen tulisi siis olla viljelyssä kasvi, jolla pellot saadaan tehokkaasti puhdistettua rikoista. Kaura onkin tässä yhteydessä hyvä kasvi viljeltäväksi.