Kumina viljelykierrossa

Peruna, juurikasvit ja kevätviljat sopivat hyvin kuminan esikasveiksi. Syysviljojen jälkeen kuminaa voi suositella varauksella. Jos esikasvina on nurmi, on se hävitettävä glyfosaatilla ennen kuminan kylvöä.

 

Viljojen jälkeen kuminan perustaminen on hyvä ratkaisu, koska samalla rikkakasvit on jo torjuttu tehokkaasti. Viljoista syysviljat onnistuvat yleensä hyvin aikaisin korjattavan kuminan jälkeen. Maan kasvukunto, kuohkeus ja vesitalous on onnistuneen kuminakasvuston jäljiltä niin hyvä, että moni on onnistuneesti jopa suorakylvänyt sen jälkeen hybridiruista, jota ei tavallisesti pidetä muokkaamattoman maan viljelykasvina.

Heinämäisten kasvien jälkeen on mahdollista kylvää kuminaa, mutta esikasvi on lopetettava huolellisesti glyfosaatilla.

Kuminaa kuminan jälkeen ei suositella viljeltäväksi samalla lohkolla , vaan kannattaa hyödyntää sen erinomainen esikasviarvo. Samalla saadaan puhdistettua maata rikoista.

Mikäli kuminaa viljellään perätysten hyvin lyhyellä viljelykierrolla, lisääntyy helposti pahkahome ja rikkakasvit kuminakasvustoissa. Useammalla viljavälivuodella puhdistetaan peltoja molemmilta ongelmilta. Viljoilla on käytettävissä kuminaa laajempi ja edullisempi rikkakasvien torjunta-ainevalikoima.

Pahkahome on kuminan kasvitauti, joten sen isäntäkasveja ei suositella kuminan esikasveiksi. Pahkahometta esiintyy viljelykasveista mm. öljykasveilla, herneellä ja härkäpavulla sekä lukuisilla luonnonkasveilla. Lue lisää pahkahomeesta.

Pahkahomeen itiöt säilyvät maassa pitkään elinkelpoisina (3 - 5 vuotta) ja sen rihmastopahkat heikentävät kuminsadon määrää ja laatua. 

 

Kuvassa pahkahometta kuminan varressa.

Pahkahomeen maassa säilyviin pahkoihin toimii torjuntakeinona ainoastaan aika ja maan viljely sellaisilla välikasveilla, joihin tauti ei tartu. Toimivana ohjeena onkin pitää vähintään 2 - 4 vuotta peltoja viljoilla aina kuminoiden välissä.

 

GLUTEENITON VILJELYKIERTO

Kumina sopii erinomaisesti myös gluteenittomaan viljelykiertoon. Gluteenittomalla viljelykierrolla tarkoitetaan erityistä gluteenivapaisiin raaka-aineisiin panostamista, jolloin viljelykierrossa ei saa olla gluteenia sisältäviä viljakasveja.

Ensisijaisesti keliakiaa sairastaville suunnatun gluteenittoman ruokavalion kysyntä on kasvanut ympäri maailmaa ja siihen sopivien kasvien viljely samassa yhteydessä. Gluteenittoman viljelykierron tärkeimpänä viljelykasvina on Suomessa kaura, eli ns. ”puhdaskaura”. Tällaisessa gluteenivapaassa raaka-aineessa ei tule olla joukossa lainkaan vehnää, ohraa tai ruista.

Viljelykierto ja siihen valitut kasvilajit ovat tärkeä osa onnistunutta gluteenitonta tuotantoa. Kiertoon sopivia kasveja ovat kuminan lisäksi öljykasvit, valkuaiskasvit, nurmet, peruna, vihannekset, sokerijuurikas, pellava, hamppu ja tattari.

Koska monta hyvää kasvia jää soveltuvien kasvien listalta pois, on viljelykiertovaihtoehdot mietittävä tarkoin. Viljelyteknisesti näistä kasveista monet vaativat omanlaista erikoiskonekalustoa ja osalla on yhteisiä kasvitauteja (esim. pahkahome). Tattarin kysyntä listatuista kasveista on erityisesti kasvanut.

Tattari ja kumina sopivatkin hyvin samaan viljelykiertoon ja onnistuvat viljeltävän perinteisellä viljatilan konekalustolla. Kumina-tattari -kierron osalta on kuitenkin hyvä huomioida, että tattarin rikkakasvintorjunta perustuu pääasiassa viljelyä edeltävään ns. ennakoivaan torjuntaan. Molempia kasveja ennen tulisi siis olla viljelyssä kasvi, jolla pellot saadaan tehokkaasti puhdistettua rikoista. Kaura onkin tässä yhteydessä hyvä kasvi viljeltäväksi.

(Päivitetty 20.2.2020 sys)