Jussi ja Satu Taruma viljelevät päätoimisesti siementuotantoon keskittyvää Penttilän tilaa Tuusulan Jokelassa. Tila on siirtynyt Jussille sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 1997, tosin hän aloitti viljelyn omaan lukuunsa jo nelisen vuotta aiemmin, 17-vuotiaana. Muuta ammattia Taruman ei olekaan koskaan tarvinnut harkita. Pienestä asti maatilan töissä mukana olleelle agrologille on alusta lähtien ollut selvää, että hän jatkaa tilanpitoa. Jussin aikana sukutilan pinta-ala on moninkertaistunut, mutta kaikki tilan työt hoituvat yhä pariskunnalta kaksin.

Viljelyssä tilalla on timoteitä, ohraa, vehnää ja rapsia, viljoja myös syysmuotoisina. Näiden lisäksi kuminaa viljellään tilalla vuosittain 20–40 hehtaarin alalla. Sen viljelystä on kertynyt tilalla kokemusta pian 8 vuoden ajalta, sillä ensimmäiset kuminat kylvettiin vuonna 2016. Kokemukset kuminan viljelystä ovat olleet positiivisia, ja kumina onkin vakiintunut tilan viljelykiertoon erityisesti maan rakennetta parantavan vaikutuksensa ansiosta. Koska kumina kylvetään muiden viljojen jälkeen, mutta puidaan aikaisemmin, on sen työhuippuja tasaava vaikutus myös koettu tilalla mieluisaksi.

Kukinnon aihe oli hyvin näkyvillä 17.5...

...ja viikon kuluttua 25.5. olivatkin ensimmäiset kukinnon kehittyneet. (kuva: Jussi Taruma)

Kuminan lajikevalintaa Penttilän tilalla määritti alkuun muu siementuotanto. Ensimmäiseksi kuminalajikkeeksi valikoitui Konzcewicki sen aikaisen valmistumisen vuoksi, sillä tavoite oli saada kumina puitua ennen timoteitä. Myöhemmin siirryttiin Record-lajikkeen viljelyyn, jota ovat myös tänä vuonna puitavat kasvustot. Tänä vuonna kylvetään kuitenkin tilalle uutta lajiketta Kaminia, jolla tavoitellaan korkeampaa satotasoa. Kuminasta korjataan tilalla pääosin kaksi satoa. Parhaalla kuminalohkolla ensimmäisen ja toisen satovuoden yhteenlaskettu sato on ollut reilut 3000 kiloa.

Tiheä kuminakasvusto varjostaa hyvin rikkoja.

Kaikissa tilan töissä pyritään huolellisuuteen. Viljelytoimenpiteiden oikea ajoitus ja jatkuva uuden tiedon hyväksi käyttäminen ovat keinoja, joilla pyritään kohti parempia satoja ja taloudellista tuottoa. Tänä vuonna ensimmäistä satoaan tuottavat kuminalohkot on kylvetty hieman tavanomaista tiheämpään, sillä kylvömääränä on käytetty 25–30 kg/ha. Tiheällä kasvustolla pyritään siihen, että kukkivia yksilöitä riittäisi paljon myös toiseen satovuoteen ja siten saataisiin toiseltakin vuodelta mahdollisimman hyvä sato. ”Lisäksi se tuo turvaa, jos tulee kuorettumaa tai muita ongelmia orastumisen kanssa”, Taruma toteaa.