Kuinka kumina pärjää, jos talvi jää välistä?

Kuinka kumina pärjää, jos talvi jää välistä?

28.2.2020

Kun Pohjois-Suomessa on kunnon talvi, on kuminan päätuotantoalueilla Lounais-, Etelä- ja Keski-Suomessa eletty säiden puolesta pitkää lumetonta ja poikkeuksellisen leutoa syksyä. Taitaapa olla niin, ettei näille seuduille enää talvi tulekaan, onhan alkava maaliskuu monen mielestä jo kevätkuukausi. Luonto voi kuitenkin yllättää.

(Kuvassa kuminalohko 1.1.2014)

Moni kuminantuottaja on ollut huolissaan satovuosien kuminan talvehtimisesta. Saako ajankohtaan nähden poikkeuksellinen sää kuminan juurenniskat vihertämään ja kasvun alkamaan? Vuodenvaihteella 2013 – 2014 elettiin hieman samanlaisissa tunnelmissa.

Uudenvuodenpäivänä kumina vihersi kauniisti, tämän jälkeen tuli pakkasta ja lunta, jonka alle kumina peittyi. Jälleen maaliskuulla lämpeni ja kumina lähti uudelleen kasvuun. Tästäkään ei vielä päästy eteenpäin, kun takatalvi pakkasineen vei hennon kasvuston. Kolmannen kerran kuminan kasvu alkoi normaaliin tapaan huhtikuulla ja tästä kehittyi vuoden sato, jonka määrää tai laatuun ei leuto alkuvuosi ollut vaikuttanut.

Kuva: Tältä näytti kuminalohko 6.4.2017

Huomionarvoista lienee myös se, että viljelyssä olevat kuminalajikkeet ovat lähtöisin Keski-Euroopasta, jossa talvet ovat leutoja ja sateisia. Kuminan hehtaarisadot eivät maantieteellisesti juurikaan poikkea toisistaan. Lajikkeet kestävät hyvin erilaisia olosuhteita.

Kumina sietää vaihtelevia talviolosuhteita hyvin. Lähes jokakeväinen rousteilmiö puolestaan haitannee tänä keväänä läpivettyneitä kuminalohkoja, jos yöllä pakastaa ja päivällä maan pinta taas sulaa.

Kuva: Rouste nosteli kuminoita huhtikuulla 2017