Kuminan viljelyopas

Kuminan rikkakasvinsuojelu painottuu kylvövuoteen. Kuminalle hyväksytyt kasvinsuojeluaineet ovat melko arvokkaita ja valinnanvara suppeahko. Mikään torjunta-aine ei ole teholtaan ylitse muiden, ja niissä kaikissa on omat vajaavaisuutensa. Siksi aineita on useimmiten käytettävä seoksina.

Jokaisella aineella on tavallisesti omat vahvuutensa eri rikkakasveihin ja tästä syystä ne täydentävät toistensa heikkouksia ruiskutettaessa seoksina.. Käytettävät torjunta-aineet ovat pääasiassa maavaikutteisia ja toimivat parhaiten kosteissa olosuhteissa.

Myös maan multavuudella on merkitystä ja aineet tehoavat sitä heikommin, mitä multavampaa maaperä on. Käytettävissä olevilla aineilla ei useimmiten ole myöskään kovin hyvää tehoa suurempiin rikkakasveihin ja siksi rikkakasvitorjunnan oikea ajoitus on tärkeää.

Kylvövuonna jaetut tankkiseokset

Paras lopputulos saavutetaan, kun kylvövuoden ruiskutukset tehdään useampaan kertaan, kahden tai useamman aineen tankkiseoksilla. Tarjolla olevilla aineilla, oikeilla aineseoksilla ja oikealla ajoituksella päästään varsin hyviin tuloksiin. On hyvä muistaa, että tällä tavoin toimien varmistetaan satovuosien tuotto.

Ensimmäinen ruiskutus tehdään noin 10 vrk kylvöstä, ennen kuminan taimettumista. Kuminan taimettumista on tarkkailtava, ja se voi kestää 7–20 vuorokautta olosuhteista riippuen.

Kuva 1: Kylvön jälkeen rikat tulevat taimelle muutamassa päivässä, tässä vaiheessa on ensimmäisen rikkakasviruiskutuksen aika. Rikat saavat kyytiä ja kumina on pinnan alla turvassa.

Paras teho saadaan, kun ensimmäinen ruiskutus tehdään juuri ennen kuminan taimettumista. Ruiskutuksen pitkittämisessä on aina sääriski ja pahimmillaan kumina ehtii pintaan ennen ruiskutusta. Tällöin ensimmäinen ja kaikista tärkein ruiskutus jää tekemättä. Ensimmäisen ruiskutuksen vaikutusta ei voida enää jälkikäteen täysin paikata.

Kuva 2: Ensimmäisen rikkakasviruiskutuksen teho näkyy. Rikkojen taimet ovat kuolleet ja kuminan sirkkalehdet ovat terveitä ja elinvoimaisia. Sirkkalehtivaiheessa kumina ei kestä rikkakasviruiskutusta!

Toisen ruiskutuskerran aika on, kun kuminassa 2-3 kasvulehteä. Ajallisesti tämä on tavallisesti noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä ruiskutuskerrasta.

Kuva 3: Rikat kuminasta on ruiskutettu toisen kerran, kun kasvissa on 2 – 3 kasvulehteä. Kumina on hieman vioittunut mutta sitkeähenkisenä virkoaa pian ja jatkaa kasvuaan.

Katso tästä kuminan kylvövuoden ruiskutusajankohdat

Tankkiseosreseptejä

Viljelijän Berner on tehnyt paljon koetoimintaa ja laatinut viljelijän avuksi kuminan kylvövuoden rikkakasvien ruiskutusohjelmat, joissa huomioidaan myös maalajin vaikutus.

Katso tästä kuminan kylvövuoden ruiskutusohjelmat.

Ensimmäisessä ruiskutuksessa tankkiseoksessa on useimmiten mukana glyfosaattivalmiste yhdistettynä maavaikutteisiin torjunta-aineisiin. Muina torjunta-aineina seoksissa voidaan käyttää esimerkiksi Boxeria, Goltixia, Fenixiä, Senkoria, Stomppia tai Target Sc:tä. HUOM! Senkorin, Mistralin, Metron ja Maatilan metributsiinin käyttölupa ei ole enää voimassa ja niiden käytön viimeinen sallittu päivä on 24.11.2025.

Huomaa, että Goltix 70 WG -valmisteen rinnakkaisvalmiste Target SC sai Tukesin hyväksynnän käytettäväksi Minor Use -luvalla rikkakasvien torjuntaan kylvövuoden kuminalta. Käyttöä satovuosina ei ole hyväksytty jäämätutkimusten puuttumisen vuoksi. Nestemäinen Goltix Gold on sallittu kuminalla myös satovuosien keväällä. Goltix Goldilla voidaan tehdä korkeintaan kaksi satovuoden kevätruiskutusta 0,75-1,5 l/ha käyttömäärällä, ennen kuminan kukkavarren kehittymistä. Kasvusto saa olla korkeintaan 15 cm korkeaa. Valmistetta saa käyttää samalla lohkolla yhteensä enintään 3,0 l/ha/kasvukausi.

Glyfosaatti voidaan jättää seoksesta kokonaan pois, mutta edullisuutensa ja laajan tehonsa ansiosta sen käyttö on suositeltavaa. Seoskumppaneita glyfosaattiin lisäämällä saadaan torjuntaan lisättyä pitkäkestoisuutta.

Edellä mainituista seoskumppaneista Senkor on edullinen ja tehokas aine, mutta sen käytön suhteen tulee noudattaa suurta varovaisuutta. Vähämultaisilla kivennäismailla sen purevuus saattaa tappaa tietyissä olosuhteissa myös kuminan. Näin ollen sen käyttöä ei suositella kyseisillä maalajeilla, etenkään mikäli viikkoon ruiskutuksen jälkeen on luvattu vesisateita. Senkorilla, kuten muillakaan kuminan torjunta-aineilla ei suositella pysähdeltävän tai ruiskutettavan suuresti päällekkäin, koska aineet kurittavat ja tappavat tällaisissa tapauksissa myös itse viljelykasvia.

Toisen ruiskutuksen aika on, kun kuminassa on soikeiden sirkkalehtien lisäksi kaksi hapsulehtistä porkkanamaista kasvulehteä. Toisessa ruiskutuksessa käytettäviä aineita ovat Boxer, Fenix, Goltix, Lentagran ja Target SC. Tätä ennen, kuminan ollessa sirkkalehtiasteella, ei mitään torjuntoja tule suorittaa. Kumina on tällöin herkimmässä vaiheessa.

Edellä mainitut erikoiskasviaineet omaavat myös tiettyjä ominaisuuksia, jotka on hyvä ennalta tietää: Fenix saattaa tiettyjen vesilaatujen seurauksesta liueta huonosti ja aiheuttaa sakkaa suodattimiin ja sihteihin. Fenixin käytön jälkeen onkin hyvä tarkistaa ruiskun puhtaus.

Lentagran kosketusvaikutteisena ja erittäin hyvänä matara-aineena tuo useimpiin seoksiin hyvän lisän. Lentagran on kuitenkin ’tomuinen’ formulaatti ja liukospussit vaativat harkintaa ruiskua täytettäessä. Mikäli liukospussit avataan, saattaa ruiskua ympäröidä torjunta-aineesta muodostuva pölypilvi, jos ne puolestaan heittää suoraan ruiskun säiliöön (etenkin jos vesi kylmää), saattaa heikosti liukeneva pussi tukkia imusuodattimen.

Jos ruiskussa on täyttölaite, on parasta liuottaa pussit siinä ja käyttää tässä mahdollisuuksien mukaan vielä lämmintä vettä. Pölyämiseltä ei silti välttämättä vältytä.

Joskus kaksi ruiskutusta ei riitä pitämään kasvustoa puhtaana, joten kolmas ruiskutus saattaa tulla ajankohtaiseksi. Tällöin käytettävinä aineina ovat pääasiassa samat tuotteet kuin toisessakin ruiskutuksessa. Yksi virheistä on jättää kolmas ruiskutus tekemättä, mikäli sille näkee kasvustossa tarvetta.

Huom!

Kaikki kemiallinen kasvinsuojelu myöhästyttää kuminan kehitystä, mikä on hyvä ottaa huomioon viljelyä suunnitellessa. Esimerkiksi myöhäinen kylvö yhdistettynä vahvaan kasvinsuojeluun ja viileään kasvukauteen saattaa jättää kuminan liian pieneksi tuottaakseen satoa vielä ensimmäisenä satovuonna. Kylvöä onkin tarpeetonta siirtää kovin myöhäiselle ja torjuntaa on syytä tehdä vain tarpeeseen.

On kuitenkin muistettava, että mahdollisesta torjunnan laiminlyönnistä muodostuu lähes poikkeuksetta suuremmat ongelmat. Ensimmäinen ruiskutus on syytä tehdä joka tapauksessa, vaikka rikkakasveja ei juuri löytyisikään. Maavaikutteisilla aineilla torjutaan rikkakasvien taimettumista vielä ruiskutuksen jälkeen ja luodaan kuminalle mahdollisimman hyvät edellytykset kasvuun ja talvehtimiseen.

Seuraavassa on lueteltu kylvövuonna hyväksyttyjä rikkakasviaineita, linkin takana tuotekuvaus, käyttöohje yms. Huomioi myös saatavilla olevat rinnakkaisvalmisteet.

• Boxer
• Fenix
• Goltix 70 WG
• Goltix Gold
• Target SC (minor use)
• Lentagran WP (minor use)
• Stomp (minor use)
• Matrigon 72 SG (minor use)

Katso tästä juolavehnän ja hukkakauran torjunta sekä Suojakasvin kanssa kylvetyn kuminan rikkakasvitorjunta 

Rikkakasvien torjunnan onnistuessa hyvin kylvövuonna, satovuonna voidaan keskittyä ainoastaan kuminakoin torjuntaan. Onnistuneenkin kasvinsuojelun jäljiltä voi satovuosina muodostua tarvetta juolavehnän ja saunakukan torjunnalle.

Toisen satovuoden keväällä saattaa torjuntaruiskutus olla tarpeen, vaikka perustamisessa oltaisiin onnistuttu hyvin ja ensimmäinen satovuosi olisi ollut puhdas rikoista. Rikkojen torjunnan tarvetta onkin aina seurattava ja toimittava sen mukaisesti. Rikoilla on tapana lisääntyä kuminakasvustossa ajan mittaan ja määrä kasvaa, mitä pidempään kuminaa viljellään peräkkäin.

Siemenrikkojen torjuntaan rajalliset mahdollisuudet

Kuminan satovuosina saunakukan torjuntakeinot ovat rajalliset. Satovuosille (ja myös perustamisvuonna) on hyväksyntä raemaisella metamitroni-valmisteella, jonka kauppanimi on Goltix WG 70 sekä nestemäisellä Goltix Gold -valmisteella. Goltixit tehoavat vain keväällä itäneisiin, pieniin saunakukan taimiin, talvehtineet saunakukat kestävät tämän käsittelyn. Ruiskutus on tehtävä heti, kun maa kantaa.

Goltix WG:n käyttömäärä satovuoden keväänä on 1 – 1,5 kg/ha ja ruiskutus tulee tehdä ennen kuminan kukkavarren kasvua, kasvuston ollessa maksimissaan 15 cm korkeaa ja ennen kylvörivien umpeen kasvamista.

Goltix Goldilla on sallittu korkeintaan kaksi kevätruiskutusta 0,75 – 1,5 l/ha ennen kuminan kukkavarren kehittymistä, kasvusto saa olla korkeintaan 15 cm korkea. Rikkakasvien tulisi olla enintään sirkkalehtiasteella ja maan kosteaa ruiskuttaessa. Käsittelyväli 7-21 päivää ja varoaika ennen sadonkorjuuta 60 päivää.

Karkeille kivennäismailla ja kosteissa oloissa käytetään alimpaa annosta. Savi- ja multamailla sekä kuivissa olosuhteissa käytetään korkeampaa annosta. Valmistetta saa käytää samalla lohkolla yhteensä enintään 3,0 l/ha/kasvukausi. Vesimäärä on 200-400 l/ha.

Maavaikutteisena aineena Goltix tulisi saada osumaan maahan, eikä kasvusto saisi peittää sitä liikaa. Kyseistä torjuntaa ei kannata tehdä muuten kuin tarpeeseen, koska torjunta-ainekustannus on melko korkea ja kaikella kasvinsuojelulla on tapana hieman stressata kasvustoa ja mahdollisesti laskea satotasoa.

Goltix on kuitenkin torjunta-aineena varsin hellävarainen, eikä täten riskiä suuresta sadonlaskusta ole. Kuivina ja kuumina alkuvuosina Goltix voi kuitenkin hidastaa kasvua ja vähentää kukintaa, vaikuttaen mahdollisesti myös satotasoon.

Rikat ja satovuosien määrä

Useamman kuin kahden satovuoden ottamista ei voi yleensä suositella, koska rikkojen määrä lisääntyy helposti niin paljon, että itse kuminasato jää heikoksi. Samalla turhaan lisätään pellon rikkasiemenpankkia ja vaikeutetaan tulevia viljelyjä.

Kuminakasvustojen reuna-alueiden niitoilla voidaan estää rikkakasvien, kuten pujon, ohdakkeen ja valvatin, siementäminen ja leviäminen kasvustoihin.

Myös sadonkorjuun jälkeen voidaan kuminakasvustoille tehdä tarvittaessa rikkaniitto, jolla annetaan alla kasvavalle uudelle kuminakasvustolle kasvutilaa ja estetään osittain rikkakasvien siementäminen.

Kamppailussa rikkakasveja vastaan kemialliset valmisteet ovat vain yksi keino. Rikkoja torjutaan myös mekaanisesti, mm. erilaisin maanmuokkaustoimin, katteiden käytöllä tai niittämällä haitalliset kasvit.

Erilaisilla kylvömuokkauksilla voidaan tuhota ja kurittaa ennen kylvöä itäneitä rikkakasveja. Rikkaäestyksellä ja harauksella tätä voidaan jatkaa vielä myöhemmässäkin kuminan kasvuvaiheessa.

Mahdollinen haraus tulee ottaa huomioon jo kuminan kylvössä, mietittäessä sopivaa riviväliä tuleville toimenpiteille. Mekaaniset rikkatorjunnat ovat tavanomaisia toimenpiteitä etenkin luomuviljelijöille, mutta menetelmiä voidaan hyödyntää myös perinteisessä viljelyssä.

Rikkaniitto on yksi mahdollisuus rikkojen torjuntaan. Kumina voidaan niittää lyhyeen sänkeen tavallisella niittokoneella tai kesantomurskaimella. Kumina kestää useita niittokertoja ja sillä voidaan antaa kuminalle kasvutilaa estämällä samalla kertaa rikkakasvien siementäminen. Tärkeää onkin, ettei rikkasiemenpankkia päästetä lainkaan kasvamaan kuminapelloissa.

Saunakukan torjunnasta niittämällä on saatu hyviä kokemuksia. Niittohetkellä saunakukan tulee olla nuppuvaiheessa tai kukkinut. Saunakukka kukkii vain kerran ja tästä syystä se kuolee oikein ajoitetun niiton seurauksena. Niitto on tehtävä ennen kuin saunakukan siemenet ovat kypsiä, ettei kasvi pääse siementämään kuminakasvustoon.

Peltosaunio (Tripleurospermum inodorum) eli saunakukka on kuminan pahin rikkakasvi.

Saunakukkaa itää ja taimettuu aina vapusta lokakuuhun. Saunakukka lisääntyy torjumattomana erittäin nopeasti siemeniensä välityksellä. Yksi saunakukka saattaa tuottaa jopa 35 000 siementä.

Saunakukka vie kuminalta paljon kasvutilaa ja ravinteita sekä vaikeuttaa suuresti sadonkorjuuta. Pahimmillaan kumina jää täysin saunakukan varjoon ja satoa ei muodostu korjattavaksi.

Goltixilla saunakukan kimppuun

Perustamisvuonna tarkasti, oikeilla aineilla jaetuin tankkiseoksin tehdyt ruiskutukset tuhoavat tehokkaasti pienet taimettuneet saunakukat. Viimeisen kylvövuoden torjuntaruiskutuksen jälkeen taimettuvien saunakukkien tuhoamiseen on käytettävä erilaista lähestymistapaa. Tärkeää olisikin, ettei pellossa alun perin olisi suurta saunakukan siemenpankkia.

Satovuosien keväänä voidaan kevätitoisia saunakukkia ja muita taimettuvia siemenrikkoja torjua vielä Goltix WG ja Goltix Gold –valmisteilla. Goltixit eivät kuitenkaan tehoa euron kolikkoa suurempaan saunakukkaan. Suositeltavaa olisikin saada saunakukkatilanne sellaiseksi, ettei satovuosina tarvitsisi suorittaa kasvustoruiskutuksia. Rikkaruiskutuksilla on aina tapana stressata kasvustoa ja vaikuttaa satotasoon negatiivisesti.

Kuva: Satovuoden Goltix-ruiskutus tehoaa vain todella pieniin keväällä itäneisiin saunakukan taimiin. Panosta siis kylvövuoden kasvinsuojeluun!

Matrigon syysruiskutuksiin

Kylvövuoden kuminamaat voidaan ruiskuttaa syksyllä Matrigon 72 SG -valmisteella. Se puree hyvin korkeintaan 20 cm korkeaan, kukkimattomaan saunakukkaan, valvattiin ja ohdakkeeseen sekä useisiin muihin rikkakasveihin. Mikäli saunakukat ovat tätä suurempia, voi olla paikallaan niittää ne matalaksi ja antaa kasvuston toipua pari viikkoa ennen ruiskutusta. Tällöin saunakukasta tulee alttiimpi Matrigonin tehoaineelle. Käyttömäärä on minor use -ohjeen mukainen 110-140 g/ha.

Huomioi, että kylvövuoden kuminan taimessa tulee olla vähintään 6 hapsullista kasvulehteä, jotta se kestää käsittelyn. Matrigonilla saadaan tehoa myös apilaan, josta saattaa joskus muodostua ongelmarikkakasvi kuminalle.

Oikean sääikkunan etsintä Matrigonin syysruiskutuksille voi olla toisinaan haastavaa: Matrigon vaatii lämpöä tehotakseen kunnolla. Ruiskutushetkellä lämpötilan on käytännössä oltava yli 15 astetta (ohjeissa 12 astetta) ja se on muutoinkin hyvä ruiskuttaa ennemmin nousevaan kuin laskevaan lämpötilaan.

Kuminan on myös hyvä päästä toipumaan stressaavasta ruiskutuksesta ennen talvilevolle siirtymistä ja siksi ruiskutushetken jälkeen olisi termisen kasvukauden hyvä jatkua vielä hetken. Talven tulosta heti ruiskutuksen päälle on saatu huonoja kokemuksia kuminan talvehtimiseen.

Matrigon-käsittelyn jälkeen arkoja viljelykasveja ovat herneet, papu, muut palkokasvit, peruna, salaatti ja muut mykerökukkaiset, porkkana ja muut sarjakukkaiset. Vältä näiden kasvien viljelyä seuraavana vuonna.

Huomioi Matrigonin muuttunut käyttöohje. Aikaisemmin käyttö oli sallittua myös kuminan satovuonna puinnin jälkeen, nyt vain kylvövuonna.

Muita toimenpiteitä

Saunakukan rikkaniitosta on saatu myös hyviä tuloksia. Niittäminen saunakukan kukkiessa tai aloittaessa kukintaa on toisinaan tuhonnut kyseisen rikkakasvin pellosta lähes täysin. Koska saunakukka kukkii vain kerran, on se haavoittuvimmillaan juuri tässä vaiheessa. Ajoitus niitossa onkin siis tärkeää.

Mikäli saunakukkia kasvaa pellossa vain vähän, on niiden käsin kitkentä suositeltavin toimenpide. Tällöin säästetään arvokkaassa torjunta-aineessa ja kasvuston stressaaminen jää puuttumaan. Tärkeintä on, etteivät saunakukat pääse siementämään kuminapeltoon!

Kylvövuonna kuminan syysitoisen saunakukan torjuntaan voidaan käyttää myös Metro WG/Mistral WG –valmistetta. Kuminan tulee olla pitkälle kehittynyttä, tervettä ja hyvässä kasvussa, omaten yli 5 kasvulehteä ja ollen vähintään 10 cm korkeaa. Käytännössä ruiskutus sijoittuu elo-syyskuulle. Metro/Mistral tehoaa hyvin myös syysitoiseen pillikkeeseen, savikkaan ja ristikukkaisiin rikkakasveihin. Tästä syystä käyttöä seuraavana vuonna ei tulekaan viljellä ristikukkaisia viljelykasveja. Käyttömäärä on 0,075–0,1 kg/ha, eikä sitä tule sekoittaa muihin kasvinsuojeluaineisiin.

Juolavehnää voidaan torjua kuminalta sekä kylvö- että satovuosina.

Kuminasadossa juolavehnä on yksi hankalammista rikoista. Toisin kuin saunakukka, sen jyvät päätyvät kuminasadon joukkoon. Jyvä on kuminaan verrattuna suuri ja se nostaa harmillisesti lajitteluhävikkiä. Muutamakin vaalea jyvä kuminan joukossa alentaa erän arvon ostajan silmissä.

On oletettavaa, että useimmissa juolavehnäkannoissa on gluteenia, joka on noussut yhdeksi kuminaa ostavien asiakkaiden tärkeimmistä ostokriteereistä. Nykyään monilta raaka-aineilta vaaditaan gluteenittomuutta tai ainakin vähägluteenisuutta. Kokemus on osoittanut, että paljon juolavehnää sisältävät kuminan raakaerät sisältävät lajittelun ja jauhamisen jälkeen lähes aina gluteenia. Gluteeni on iso ongelma myynnissä, joten jokaisen kuminan tuottajan tulisi nyt perehtyä juolavehnän torjuntaan tosissaan.

Juolavehnä on torjuttavissa kuminasta kemiallisesti sekä kylvö- että satovuosina. Huolellinen kasvinsuojelu maksaa itsensä helposti takaisin jo seuraavassa kuminatilityksessä.

Valmisteet ja torjunta-ajankohdat

Juolavehnän torjuntaan kuminasta on hyväksytty sekä kylvö- että satovuodelle Targa Super 5 SC-, Pilot-, Rango E– ja Nervure-valmisteet. Valmisteilla on 56 vuorokauden varoaika, käyttömäärä 2,5–3 l/ha. Kiinnitteen (esim. Sito) käyttö on suositeltavaa, jolloin käyttömäärä on 2 l/ha + 0,2 l/ha.

Agil 100 EC-, Fusilade Max- ja Zetrola-valmisteet on sallittu vain kuminan kylvövuonna minor use-luvalla.

Kylvövuonna juolavehnä ruiskutetaan, kun juolassa on 4–6 kasvulehteä. Juolavehnä-aine voidaan lisätä tankkiseokseen toisen rikkakasviruiskutuksen yhteydessä. Jos tankkiseoksessa on Lentagran-valmistetta, ei kiinnitteen lisäämistä suositella. Kiinnite lisää Lentagranin tehoa ja voi pahimmillaan vaurioittaa kuminaakin.

Satovuonna torjunta-ajankohta osuu yleensä yhteen kuminakoiruiskutuksen kanssa ja tankkiseos on mahdollinen. Samaan seokseen voi lisätä tarpeen vaatiessa myös booria. Ruiskutusajankohta on parhaimmillaan, kun juolavehnän lehdet näkyvät kuminakasvuston yläpuolella.

Paras aika torjua juolaa on, kun sen lehdet yltävät kuminakasvuston ylle ja…

… juuret ovat kuvan kaltaiset (Juurikuva: Viljelijän Berner)

Oikea vuorokaudenaika juolavehnän ruiskutukseen on aamuvarhain, kun ilmankosteus on vähintään 70 %. Optimaalisimmissa olosuhteissa hyviin torjuntatuloksiin on päästy jopa 1,3 l/ha annoksilla ja kiinnitemäärän nostolla 0,3 litraan hehtaarilla.

Muita heinämäisiä rikkoja torjuttaessa, on syytä käyttää suositustaulukon ylimpiä käyttömääriä. Huomioi myös torjuttavan rikan kasvuaste, esimerkiksi kylänurmikkaan paras teho saavutetaan, kun siinä ruiskutushetkellä on enintään kaksi lehteä.

Hukkakaura (Avena fatua) on yksivuotinen heinämäinen rikkakasvi, joka lisääntyy nopeasti. Yksi hukkakaurayksilö voi tuottaa satoja siemeniä, ja ne säilyvät maassa itämiskykyisinä vuosia.

Suomessa on voimassa laki hukkakauran torjunnasta. Lain tarkoituksena on torjua hukkakauraa ja estää sen leviäminen.

Torjuttaessa kuminalta hukkakauraa on Targan käyttömäärä yksinään ajettuna 1,5 l/ha tai 1 l/ha + kiinnite 0,2 l/ha. Oikea ruiskutusajankohta on hukkakauran pensomisen lopulla.

Samoin kuin juolavehnää torjuttaessa, myös hukkakauran torjunnassa sääolosuhteet ovat ruiskutuksen onnistumisen kannalta tärkeitä. Aamuruiskutus ja yli 70 % ilmankosteus luovat onnistuneelle torjunnalle parhaat mahdollisuudet.

Ohdakkeen ja valvatin torjuntaan olisi hyvä panostaa jo kuminan esikasveilla.

Viljakasvustoista ohdakkeen ja valvatin saa tehokkaasti tuhottua esimerkiksi Ariane S -valmisteella.

Kuminakasvustoista ohdakkeen ja valvatin torjunta tapahtuu käytännössä vastaavalla tavalla kuin saunakukan torjunta (ks. saunakukan torjunta) Matrigon 72 SG -valmisteella.

Torjunta-ajankohta on loppukesä/syksy ja torjuntaa voidaan tehdä kylvövuonna, kunhan kumina on riittävän suurta kestääkseen ruiskutuksen. Isoiksi kasvaneet ohdakkeet ja valvatit on useimmiten hyvä niittää 1-2 viikkoa ennen ruiskutusta. Tällöin niistä tulee alttiimpia torjunta-aineelle ja torjunnan teho paranee. Matrigon-käsittely voi hidastaa kuminan kasvuunlähtöä seuraavana keväänä.