Tutustu kuminaan

Juhannuksen tienoilla pelloillamme runsain valkoisin kukkasarjoin kukkiva kumina (Carum carvi) on käytännössä kaksivuotinen sarjakukkainen putkilokasvi. Sen ruskeat, pitkulaiset siemenet, tai oikeammin kaksoislohkohedelmät, valmistuvat heinä-elokuun taitteella.

Kuminan kasvutapa poikkeaa muista peltokasveista. Kylvövuonna kumina ei tuota satoa vaan kasvattaa vihreän kasvuston ja rotevan paalujuuren, jonka avulla se talvehtii. Satoa korjataan tämän jälkeen yleensä kahtena seuraavana vuonna. Yhden kylvön satopotentiaali on noin 2500 kg/ha.

Kuminan arvo on sen siemenissä, jotka sisältävät runsaasti eteerisiä öljyjä, limoleenia ja karvonia. Ne antavat kuminalle sen voimakkaan ja omintakeisen tuoksun ja vahvan maun. Kuminan öljypitoisuus vaihtelee 3,5 prosentin molemmin puolin.

Kuminan siemenet käytetään pääsääntöisesti mausteena. Se on maailmalla yleinen leivontamauste sekä mausteliemien ja marinadien ainesosa. Siementen ohella kuminasta voi ruuanlaitossa käyttää nuoria versoja, kukkia ja lehtiä. Niitä voidaan lisätä salaatteihin ja keittoihin. Siemenistä puristettavaa öljyä käytetään raaka-aineena kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa.

Kumina menestyy hyvin pohjoisinta Suomea myöten. Se on hyvä valinta erityisesti viljatilan viljelykiertoon. Paras sato tuotetaan hyvässä kasvukunnossa olevilla kivennäismailla ja viljely onnistuu tavanomaisilla viljatilan koneilla ja laitteilla.

Paksun paalujuurensa ansiosta kumina on erinomainen maan kasvukunnon ylläpitäjä. Pääjuuri ulottuu 0,3 – 0,5 metrin syvyyteen, hiusjuuret tätäkin syvemmälle. Satonsa tuottaneen kasvuston jälkeen maahan jää runsaasti eloperäistä ainesta niin maan pinnalle kuin pinnan alle. Se ruokkii maan mikrobiologiaa ja parantaa rakennetta.

Kumina on vakiinnuttanut asemansa yhtenä maamme peltoviljelyskasveista. Sitä viljellään noin 24 000 hehtaarilla. Sato menee lähes kokonaan vientiin. Noin neljännes maailmalla käytetystä kuminasta viljellään Suomessa.

Vientituote jo yli sadan vuoden takaa

Kuminan siementen (tai oikeammin kaksoislohkohedelmien) käyttö rohdos- ja lääkekasvina sekä erityisesti mausteena synnytti Suomeen jo 1800-luvulla merkittävää vientitoimintaa. Tällöin käsin kerättyä villinä kasvanutta kuminaa toimitettiin laivarahtina vuosittain jopa satoja tonneja Keski-Eurooppaan.

Villikumina kesytettiin vähitellen ja sen peltoviljely lisääntyi vientimaissa niin, ettei kuminan keruu enää Suomessa kannattanut. Hieno kasvi unohtui monen vuosikymmenen ajaksi. Ei auttanut, vaikka suomalaisen maatalouden suurmies Göstä Grotenfelt kirjoitti Kuminan viljelysoppaan, jota lukiessa ei voi olla hämmästelemättä, kuinka moni neuvo ja näkemys on edelleen täysin käyttökelpoinen.

Kuminan viljelyn edut

1. Hyvä kannattavuus

2. Tuottajahinta tiedossa ennen kylvöä

3. Alhaiset tuotantokustannukset

4. Parantaa maan rakennetta

5. Erittäin hyvä esikasviarvo

6. Viljely normaaleilla viljatilan koneilla

7. Pieni varastotilan tarve

Kuminan viljelyn keskeisimmät edellytykset

1. Pinta-ala

Uusien sopimusten minimipinta-ala on 5 hehtaaria ja sopimusvuosien myötä kuminan satoa tuottava pinta-ala tulisi pystyä pitämään vähintään 5 hehtaarissa. Kuminan viljely kannattaa kuitenkin aloittaa maltillisesti järkevä viljelykierto huomioiden.

2. Viljelykierto

Hyvin suunnitellulla viljelykierrolla päästään hyötymään eri kasvilajien hyvistä esikasvivaikutuksista ja vältetään yksipuolisen viljelyn aiheuttamat haitat. Kumina monipuolistaa viljavaltaisen tilan viljelykiertoa. Kuminan peräkkäisviljelyä samalla lohkolla tulee välttää.

3. Koneet ja laitteet

Kuminaa viljelevällä sopimusviljelijällä tulee olla käytettävissään kuminan viljelyyn sopiva konekanta. Mitään erikoisuuksia ei kuitenkaan tarvita, tavanomaiset viljatilan koneet ja laitteet sopivat myös kuminanviljelyyn. Erityisesti oikea-aikainen kasvinsuojelu ja sadonkorjuu on turvattava.

4. Kuivaus

Kuminan vastaanottokosteus on 11 %. Kumina pitää pystyä kuivaamaan välittömästi puinnin jälkeen, ettei sen laatu heikkene. Kuminaa kuivataan sekä lämmin- että kylmäilmakuivureissa, huomionarvoista on kuivurin koko suhteessa keskimääräiseen hehtaarisatoon (n. 2 m³, 800 kg).

5. Varastointi

Kuminaa tulee voida varastoida jopa seuraavaan kevääseen, koska vastaanotto on jaksotettu 11 toimintakuukauden ajalle. Avonaiset laarit, lavat ja kärryt eivät sovellu kuminan varastointiin

6. Asenne

Kumina poikkeaa tavanomaisista peltoviljelykasveista jo pelkästään sillä, että se on kaksivuotinen kasvi. Se ei tuota satoa kylvövuonna, johon kuitenkin kohdistuu pääosa kustannuksista. Kuminan viljelijän tulee hyväksyä myös se, että kuminasta maksettava hinta vaihtelee vuosittain. Mutta jos tuottaa tasaista laatua ja määrää vuodesta toiseen, se vakauttaa myös pitkän aikavälin taloutta.

Huomioi, ettei kumina ole ns. hömppäheinä, vaan laadukas vientielintarvike, jonka tuotantoketju vaatii osaamista ja huolellisuutta aina lohkon valinnasta siihen, kun lajiteltu ja pakattu kumina lähtee Trans Farmilta maailmalle.