Kuminan viljelyopas

Koska kuminan siemen on pieni, muokkauksen tulisi olla tasainen ja hienojakoinen. Kylvökoneena toimii hyvin tavallinen viljalle tai vaihtoehtoisesti heinänsiemenelle tarkoitettu kylvökone. Sekä laaha- että kiekkovannas toimivat kuminan kylvössä. Kevyillä mailla kannattaa pelto jyrätä ennen kylvöä liian syvän kylvön välttämiseksi. Kuminan kylvö onnistuu hyvin myös suorakylvönä.

Kylvösyvyys on ainoastaan 1–2 cm. Kahta senttimetriä syvemmästä pieni siemen ei jaksa nousta pintaan. Suositeltu siemenmäärä on noin 20 kg/ha siemenen itävyyden mukaan. Epäsuotuisissa kylvöolosuhteissa kannattaa siemenmäärää nostaa hieman suosituksista. Mikäli tavoitellaan vain yhtä satovuotta, voidaan siemenmäärä laskea tästä noin puoleen 10–12 kg/ha.

Liian tiheä kasvusto saattaa jäädä pieneksi, kukinta vähäiseksi ja sato pieneksi. Sopiva riviväli on 12,5–25 cm. Täytä kylvökoneeseen vain muutama siemensäkki kerrallaan, koska siemen voi isommilla määrillä holvaantua helposti. Siemenlaatikon mahdollinen karistaja-akseli vähentää holvaantumista.

Kylvö voidaan toteuttaa myös piensiemenlaatikon kautta. Osassa piensiemenlaatikoita siemen ohjataan vantaalle, osassa tiputetaan suoraan pintamaahan. Vantaalle kylvävissä versioissa ei ole erityistä huomioitavaa, mutta pintaan kylvävien laatikoiden osalta maalaji, kylvömuokkaus ja kylvökoneen muut tekniset ratkaisut vaikuttavat kylvön onnistumiseen. Siementen maakosketus tulee varmistaa.

Multavilla mailla menetelmä onnistuu parhaiten, mutta kovemmilla ja savisemmilla mailla on varmempaa kylvää siemen vantaiden kautta. Kylvökoneen olisi lisäksi hyvä olla takajyräpyörillä varustettu tai jyrätä erikseen kylvön jälkeen. Siemenelle tulisi saada pieni maasuoja ruiskutettavia torjunta-aineita vastaan.

Kumina sopii suorakylvöön. Lisäksi se on erinomainen lisä muokkaamattoman maan viljelykierrossa. Suorakylvössä taimitiheys jää helposti tavanomaista pienemmäksi, joten siemenmäärän nostaminen 25 kiloon hehtaarilla on perusteltua.

Siementarpeeseen vaikuttaa myös maalaji ja esikasvista jääneen olkimassan määrä. Savisella tai erittäin runsasolkisella maalla siemenen menekki on suurempi, kevyemmillä tai vähemmän olkisilla lohkoilla pienempi.

Taimettuminen on onnistuneinta, kun maa murustuu hyvin, eikä olkikatetta ole liiaksi. Vaikka kasvusto jäisi hieman harvaksi, kumina täyttää saamansa kasvutilan tehokkaasti. Tällöin satovuodet saattavat kuitenkin jäädä vain yhteen.

Mikäli kylvöillä ollaan suhteellisen aikaisin (toukokuu), voidaan siemenmäärää nostaa 25 kilon tasoon. Tällä varmistetaan taimettuvien kuminayksilöiden määrä useammalle satovuodelle, samalla vähentäen rikkakasvien kilpailukykyä tiheämmässä kasvustossa. On syytä huomioida, että tiheässä kasvavat ja toisiaan vastaan kilpailevat kuminayksilöt jäävät helposti pieniksi. Edellä mainittu kylvösiemenmäärä edellyttääkin vahvaa perustamisvuoden lannoitusta ja aikaista kylvöä. Tällöin joukosta ehtii valikoitua ja kasvaa riittävän suuriksi ne yksilöt, jotka tuottavat ensimmäisen satovuoden sadon. Päinvastoin kuin syysviljoilla on usein totuttu, siemenmäärää ei tule nostaa myöhään suoritetuissa kuminan kylvöissä. Tällöin yksilöt jäävät helposti liian pieniksi ja talvehtiminen vaarantuu.

Kumina poikkeaa muista peltoviljelykasveista monin tavoin kasvurytminsä vuoksi. Kaksivuotisena se tuottaa satoa vasta kylvövuotta seuraavana vuotena. Epäkohta syntyy, kun kuminan perustamiseen liittyvät kulut rasittavat pääsääntöisesti kylvövuotta ja peltolohkon tuotto on tuen varassa.

Sadottoman vuoden välttäminen on mahdollista, kun kumina kylvetään suojakasvin kanssa. Kuminan perustamista suojakasvin kanssa on tutkittu viime vuosina ja monet viljelijätkin ovat tehneet omatoimisia kokeiluja. Tulokset ovat vaihdelleet suuresti, mutta näyttää siltä, että menetelmällä on mahdollista lisätä peltolohkon tuottoa, kunhan valitaan sopiva suojakasvi, joka päästään korjaamaan mahdollisimman aikaisin.

Tavoitteena on saada vähintään tyydyttävä sato suojakasvista ja vähintään hyvä sato kuminasta. Riskinä on kuitenkin, että suojakasvissa kumina ei taimetu kunnolla eikä kehity riittävästi. Tämän seurauksena voi kuminan ensimmäinen kukinta ja sato siirtyä vuodella eteenpäin.

Jos suojakasvi pääsee lakoontumaan, on lopputulos usein vastaavanlainen tai pahimmillaan kumina voi tukehtua ja kuolla täysin laon alta. Suojakasvin kasvutiheyttä säädellään harvemmalla kylvöllä tai sulkemalla kylvövantaita, ts. leventämällä riviväliä. Kumina ja suojakasvi kylvetään usein ristiin.

Kylvötekniikkaan ja sen ajoitukseen vaikuttaa eniten kasvinsuojelun toteuttaminen. Rikkakasvien torjuntaan on paneuduttava entistä huolellisemmin, koska tällöin on huomioitava kahden satokasvin vaatimukset. Käytännössä kylvö tapahtuu useimmiten siten, että ensiksi kylvetään suojakasvi, jonka jälkeen erikseen kumina.

Parhaat kokemukset ohralta, härkäpavulta ja herneeltä

Tutkimuksen mukaan parhaat tulokset on saatu herneeltä, härkäpavulta ja ohralta. Näiden käyttö kuminan suojakasvina on antanut kuminasta lähes yhtä hyvän tai yhtä hyvän sadon kuin kuminalta ilman suojakasvia. Lisäksi suojakasvin sato on ollut kohtuullinen.

Viljoilla kuminan kylvö tapahtuu tavallisesti orasvaiheen rikkakasviruiskutusten jälkeen tai juuri ennen ruiskutuksia. Tärkeää kuitenkin on, että viljojen rikkaruiskutus tehdään ennen kuminan taimettumista ja sellaisilla torjunta-aineilla, jotka eivät estä kuminan itämistä (ei maavaikutteisia).

Kylvö voidaan suorittaa ns. ’perinteisesti suorakylväen’ kasvuston sekaan tai pneumaattisella kylvökoneella varustetulla rikkaäkeellä. Kylvökoneen ei välttämättä tarvitse olla täysiverinen suorakylvökone, koska kumina kylvetään varsin matalaan. Riittää, että siemenen saa hieman maanpinnan alle. Viljakasvustoa säästääkseen kylvökone saisi kuitenkin olla mieluusti varustettu kiekkovantailla.

Härkäpapukasvustoon ei ole hyväksytty ruiskutettavaksi kuminan kanssa yhteisiä rikkakasviaineita (pois lukien valikoivat juolavehnäaineet). Tässä yhteydessä hyvä tapa toimia onkin kylvää ensiksi papu, jonka jälkeen ennen pavun taimettumista puhdistetaan pelto rikoista glyfosaatilla. Kumina tulee kylvää joko ennen ruiskutusta tai sen jälkeen.

Mikäli kylvö on suoritettu ennen ruiskutusta, voidaan glyfosaatin joukkoon lisätä maan pinnalle rikkakasvien taimettumista ehkäisevän kalvon muodostavaa torjunta-ainetta Fenixiä. Tällä saadaan etenkin muokatussa maassa parannettua torjunnan kestoa.

Kuva: Kuminaa härkäpavun suojassa

Herneen alle kylvettäessä toimintamalli on lähes samankaltainen kuin pavulla. Fenix on kuitenkin hyväksytty torjunta-aine molemmille kasveille kasvustoon levitettäväksi, joten sillä pystytään lisäämään rikkatorjunnan tehoja vielä herneen ja kuminan ollessa taimiasteella.

Täytyy kuitenkin muistaa, ettei Fenixiä tule levittää kuminan taimelle ennen kuin siinä on vähintään kaksi kasvulehteä ja vastaavasti herneen ei tulisi olla yli 8 cm korkeaa. Tämä siis rajaa jonkin verran käyttöä ja aikaikkunaa. Lisäksi Metroa/Mistralia saa käyttää herneelle ennen kuminan taimettumista. Koska Metro/Mistral on käytännössä sama tuote kuin Senkor, siihen liittyy kuminan suojakasvikylvössä käytettäessä samat haasteet ja vaarat, kuin perinteisestikin perustetussa kasvustossa (ks.  Senkorin käyttö). HUOM! Senkorin, Mistralin, Metron ja Maatilan metributsiinin käyttölupa ei ole enää voimassa ja niiden käytön viimeinen päivä on 24.11.2025.

Hyvä esimerkki onnistuneesta suojakasvikylvöstä on Bernerin joukkueen 2011 voittama Hyvä Sato –kilpailu. Tuolloin Lasse Matikaisen johtama ryhmä sai herneen alle kylvetystä Konzcewicki-kuminasta 2300 kilon hehtaarisadon.

Kuva: Kuminaa herneen suojassa (kuva: Lasse Matikainen)

Kuminan lajikevalikoima on ollut melko kapea ja pysynyt hyvin pitkään melko samana. Kasvinjalostus on kallista ja aikaa vievää, uuden lajikkeen jalostuksen kestäessä 10–15 vuotta. Kasvinjalostajan kannalta kumina on myös marginaalikasvi verrattuna vaikkapa viljoihin.

Olemme nyt kuitenkin saaneet valikoimaan Kamin-lajikkeen, joka tuli lajikelistoille vuonna 2019. Se on varisematon, Recordin kaltainen lajike. Sen siemenluokka on sertifioitu (C).

Olemassa olevalla lajikevalikoimalla päästään tekemään valintoja, joilla voidaan vaikuttaa kasvin viljelyominaisuuksiin, viljelytoimien ajoituksiin ja sadon laatuun. Tavoiteltavin ominaisuus kilojen ohella on öljypitoisuus, joka voi vaihdella lajikkeesta ja kasvuolosuhteista johtuen välillä 1 – 6 %. Kuminan sato niin kiloissa kuin öljyissäkin on hyvin riippuvainen kasvukauden sääolosuhteista ja kukinnan onnistumisesta.

Lajikkeita on tutkittu jonkin verran, mutta tulokset ovat käytännön kannalta hankalia tulkita, koska satokausien olosuhteet ovat aina ainutlaatuiset eikä niitä voida toistaa. Ulkomaisten tutkimusten tulkinta ja soveltaminen Suomen olosuhteisiin on vaikeaa. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että kahden tai kolmen satovuoden aikana, optimiolosuhteissa, kuminasta voidaan odottaa keskimäärin noin 2000 – 2500 kilon kokonaissatoa.

Lajikevalintaan on vaikea antaa yksiselitteistä ohjetta. Lajikkeet voidaan kuitenkin lajitella kahteen perusryhmään: aikaisiin ja helpohkosti varistaviin sekä myöhäisempiin ja vähemmän varistaviin. Aikainen lajike on viljelykierrossa esimerkiksi syysviljan esikasvina hyvä, mutta puintiajankohtaa on seurattava tarkasti varisemistappioiden välttämiseksi.

Kaikki tarjolla olevat lajikkeet menestyvät Suomessa. Ne ovat talvenkestäviä. Kylvövuonna kuminan taimet kestävät hallaa ja pakkastakin, mutta satovuonna kukinnan aikaan kasvi on hallanarka.

Seuraavassa lyhyt katsaus yleisimpiin saatavilla oleviin kuminalajikkeisiin.

Kamin

Kamin on todellinen uutuuslajike Tsekeistä. Lajike on rekisteröity tammikuussa 2019. Jalostaja lupaa öljypitoisuuden olevan hyvä. Sertifioitu (C) kuminan kylvösiemen Kamin on satoisa ja varistelematon. Se valmistuu elokuussa.

Kepron

Kepron on melko tuore tulokas kuminalohkoille. Siitä on vielä suhteellisen vähän viljelykokemuksia mutta sen on odotettu olevan samankaltainen kuin Record ja Sylvia. Nykyisen kokemuksen perusteella Kepron on vastannut sille asetettuihin haasteisiin. Öljypitoisuus on ollut melko hyvä. Kepron myydään lajikkeettomana kaupallisena siemenenä ruskein vakuustarroin. Lajiketieto löytyy kylvösiemensäkin etiketistä.

Prochan

Tsekkiläinen Prochan saatiin valikoimaan 1990. Sen öljypitoisuus on ollut kohtalainen. Prochan ei varistele siemeniään ja satoisuus on keskimäärin hyvä. Prochan myydään lajikkeettomana kaupallisena siemenenä ruskein vakuustarroin. Lajiketieto löytyy kylvösiemensäkin etiketistä

Record

Saksalaista alkuperää oleva ja 1980-luvalla kehitetty Recordia (tai Rekord) päästiin kokeilemaan jo vuonna 1981. Se valmistuu samoihin aikoihin kuin Prochan ja pitää hyvin siemenensä. Öljypitoisuus voi hyvissä olosuhteissa kohota jopa yli neljään prosenttiin. Record myydään lajikkeettomana kaupallisena siemenenä ruskein vakuustarroin. Lajiketieto löytyy kylvösiemensäkin etiketistä.

Kuva: Jokaiseen siemensäkkiin liimataan vakuustarra.