Lapiohommia - haasteita kuminan puinnisssa?

Lapiohommia - haasteita kuminan puinnisssa?

9.8.2019

Samuel Jussila kertoili Facebookissa joutuneensa lapioimaan puimurin säiliön tyhjäksi kuminasta, kun tyhjennysruuvin rajoitinpellit olivat jääneet viljan säädöille. Kumina holvaantui säiliöön. Kuminan puinti alkoi sujua, kun pellit avattiin kokonaan. Muitakin kuminan sadonkorjuuseen liittyviä haasteita on tullut vastaan.

Vaikka monin paikoin kumina onkin jo korjattu, voit ohesta lukea Samuelin mietteitä kuminan sadonkorjuusta. Teksti on julkaistu myös Facebookissa.

 

Kuivauksessakin on ollut omakohtaisia haasteita. Ensiksi kaatomonttuun muutamaksi tunniksi varastoon kipattu 20 % kostea kumina jyssähti kohtuu vahvasti aloilleen, mutta lähti lopulta valumaan ilman mahdottomia taisteluita. Pidempään seisseenä olisi tuskin lähtenyt. Tästä syystä monttuun ei kannata kipata kerralla määräänsä enempää tai varastoida siinä kosteaa tavaraa yhtään pidempään. Usein onkin hyvä idea valuttaa peräkärrystä sato suoraaan koneistoon.

Seuraava haaste koettiin, kun sato ei lähtenyt kunnolla kiertämään kuivaamokoneistossa. Varastokennon seinämiin pakkautui kuminaa ja jyssähti paikoilleen (kuva aiheesta). Tätä voi olla vaikea havaita, mutta usein koneiston päältä voi nähdä massan liikkeen tapahtuvan enempi keskikohdalta ja erän kuivuessa seinämiltä tulla näkyviin jyssähtäneitä kuminapatsaita. Tällaisessa tapauksessa koneisto kannattaa tyhjentää välissä kärryille tai kaatomonttuun (ainakin varastokennojen määrän verran) ja ajaa uudestaan koneistoon syöttölaitteen ollessa päällä. Kuivaamoa täytettäessä on kiertoa suositeltavaa pitää muutoinkin aina päällä samanaikaisesti. Kannattaa kuitenkin varoa, ettei saa elevaattoria tukkoon. Tältä allekirjoittanut kuitenkin välttyi.

Vastaavia haasteita on kuulunut myös kentältä. Oletettavasti kuiva kasvukausi yhdistettynä myöhäisempiin ns. "varistamattomiin" kuminalajikkeisiin aiheuttaa satoon tavallista enemmän tikkuisuutta. Kuminan siemeneen jää helposti kiinni ns. kara, samoin kuin ohraan voi jäädä vihneet. Tätä voi vähentää puimalla ripauksen aggressiivisemmin, astetta kovemmila kierroksilla, pienemmällä puintivälillä tai käyttää varstasillassa hankainlevyjä. Vaarana kuitenkin on, että siemen vahingoittuu ja öljypitoisuus laskee.

Kovin kovakouraista käsittelyä ei voi siis silti suositella. Itse olen ratkaissut monikelaisessa puintikoneistossa asian siten, että ensimmäisen kelan välys on melko perinteinen 18 mm ja toinen kela on astetta tiukemmassa, puiden ensimmäisestä kelasta selvinneet "tertut" hieman kovemmin ennen kohlimia. Kierrokset keloilla ovat suht alhaalla ja tuuli pienellä, seuloista ylempi 8 millissä ja alempi 5 millissä. Näillä ollaan päästy melko hyvään lopputulokseen. Mutta kuten aiemmasta kirjoittamastani voidaan lukea, parannettavaakin vielä olisi...

 

Samuel Jussila