Kuminan ja öljyhampun erityispiirteitä

Kumina ja öljyhamppu ovat viljelyä monipuolistavia erikoiskasveja. Niiden tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, joka on aina turvallinen vaihtoehto tuottajalle. Kuminan ja öljyhampun viljely on taloudellisesti kannattavaa, eikä niiden viljely vaadi erikoiskoneita: viljely onnistuu tavanomaisilla viljatilan peltoviljelykoneilla.

Kumina ja öljyhamppu parantavat maan rakennetta ja niillä monia positiivisia viljely- ja ympäristövaikutuksia. Ne monipuolistavat kasvilajistoa, katkaisevat viljojen tautipainetta ja luovat pölyttäjille hyvän ympäristön.

Vahva sitoutumisemme kuminaan on luonut vahvan aseman maailman maustemarkkinoilla, kun taas öljyhamppu on ravintorikas vaihtoehdon kotimaan proteiinikasvimarkkinoille. Öljyhampun kysyntä on nyt kasvussa ja se tarjoaa monta mahdollisuutta niin alkutuotantoon kuin jatkojalostukseen.

Monivuotinen kumina

Kumina (Carum carvi) on kaksivuotinen kasvi ja sen kasvutapa poikkeaa muista peltokasveista. Kylvövuonna kumina ei tuota satoa vaan kasvattaa vihreän kasvuston ja rotevan paalujuuren, jonka avulla se talvehtii. Satoa korjataan tämän jälkeen yleensä kahtena seuraavana vuonna. Yhden kylvön satopotentiaali on noin 2500 kg/ha.

Kumina menestyy hyvin pohjoisinta Suomea myöten. Se on hyvä valinta erityisesti viljatilan viljelykiertoon. Paras sato tuotetaan hyvässä kasvukunnossa olevilla kivennäismailla ja viljely onnistuu tavanomaisilla viljatilan koneilla ja laitteilla.

Paksun paalujuurensa ansiosta kumina on erinomainen maan kasvukunnon ylläpitäjä. Kuminan pääjuuri ulottuu 0,3–0,5 metrin syvyyteen, hiusjuuret tätäkin syvemmälle. Sadon tuottaneen kasvuston jälkeen maahan jää runsaasti eloperäistä ainesta sekä maan pinnalle että pinnan alle. Se ruokkii maan mikrobiologiaa ja parantaa rakennetta.

Kumina on vakiinnuttanut asemansa yhtenä maamme peltoviljelyskasveista. Kuminan kannattavuus on hyvä ja sitä viljelläänkin vuosittain yli 20 000 hehtaarilla. Sato menee lähes kokonaan vientiin. Noin neljännes maailmalla käytetystä kuminasta viljellään Suomessa.

Yksivuotinen öljyhamppu

Öljyhamppu (Cannabis sativa) on yksivuotinen putkilokasvi. Öljyhampulla on vahva paalujuuri ja se tuottaa kasvukauden aikana suuren lehtimassan. Öljyhamppu kasvaa jopa kaksi metriä korkeaksi ja sen siemenet eli pähkylät sijaitsevat kasvin yläosan kukinnossa. Öljyhampun kasvukausi alkaa kylvöstä toukokuun alkupuolella ja päätyy sadonkorjuuseen syyskuun lopulla tai lokakuun alussa.

Kaksikotisen kasvin arvo piilee sen ravinteikkaissa siemenissä. Elintarvikkeissa ja rehuissa käytettävä öljyhampun siemensato jalostuu monenlaisiksi terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi tuotteiksi. Sen viljely monipuolistaa viljelykiertoa ja syväjuurisena kasvina se parantaa myös maata. Yksivuotinen öljyhamppu on myös tehokas hiilensitoja.

Öljyhampun viljelyn kannattavuus on hyvä ja se monipuolistaa viljelykiertoa. Käytössämme oleva Finola-öljyhamppulajike on jalostettu menestymään pohjoisissa olosuhteissa. Öljyhampun viljelyala on kasvanut tasaisesti, öljyhampulle on kasvavaa kysyntää ja sen viljelyalaa pyritään edelleen lisäämään.

Gluteeniton viljelykierto

Kumina ja öljyhamppu sopivat erinomaisesti gluteenittomaan viljelykiertoon. Gluteenittomalla viljelykierrolla tarkoitetaan erityistä gluteenivapaisiin raaka-aineisiin panostamista, jolloin viljelykierrossa ei saa olla gluteenia sisältäviä viljakasveja.

Ensisijaisesti keliakiaa sairastaville suunnatun gluteenittoman ruokavalion kysyntä on kasvanut ympäri maailmaa ja siihen sopivien kasvien viljely samassa yhteydessä. Gluteenittoman viljelykierron tärkeimpänä viljelykasvina on Suomessa kaura, eli ns. ”puhdaskaura”. Tällaisessa gluteenivapaassa raaka-aineessa ei tule olla joukossa lainkaan vehnää, ohraa tai ruista.

Viljelykierto ja siihen valitut kasvilajit ovat tärkeä osa onnistunutta gluteenitonta tuotantoa. Kiertoon sopivia kasveja ovat kuminan lisäksi öljykasvit, valkuaiskasvit, nurmet, peruna, vihannekset, sokerijuurikas, pellava, hamppu ja tattari.

Koska monta hyvää kasvia jää soveltuvien kasvien listalta pois, on viljelykiertovaihtoehdot mietittävä tarkoin. Viljelyteknisesti näistä kasveista monet vaativat omanlaista erikoiskonekalustoa ja osalla on yhteisiä kasvitauteja (esim. pahkahome).

Luomuviljely

Luomukumina

Luomukuminan tuotanto tavanomaisen tuotannon tavoin on haasteellista. Ongelmaksi nousee riittävän tehokas kasvinsuojelu niin rikkakasvien kuin kuminakoin osalta. Monesti luomukuminan tuotannossa satoa voidaan odottaa vain ensimmäiseltä satovuodelta.

Luomukuminan tuotannossa rikat on torjuttava ilman kemiallisia torjunta-aineita. Jäljelle jäävät mekaaniset kasvinsuojelutoimenpiteet. Lohkovalinnallakin on merkitystä: kumina tulee kylvää rikoista mahdollisimman puhtaalle lohkolle. Sitkeähenkistä kuminaa voidaan niittää kylvövuonna useaan otteeseen ilman, että kasvi menettää elinvoimaansa. Oikea-aikaisella niitolla saadaan myös torjuttua kuminan haasteellisinta rikkakasvia, saunakukkaa.

Kuminakoin torjuntaan on luomussa hyväksytty biologinen torjunta-aine Turex 50 WG. Sen teho kuminakoihin ei ole pyretroidien luokkaa, mutta oikealla käytöllä silläkin saadaan aikaiseksi melko hyviä tuloksia. Lue lisää Turexin käytöstä.

2010-luvun alussa MTT:llä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tutkittiin kuminan penkkiviljelyä, jonka todettiin sopivan luomuviljelyyn. Kokeessa kumina kylvettiin penkkeihin, joiden väli oli 75 cm. Penkin päällä oli kaksi seitsemän sentin levyistä kylvönauhaa noin kymmenen sentin etäisyydellä toisistaan. Kylvövuonna penkit harattiin kolmeen kertaan; ensimmäisen kerran heti taimettumisen jälkeen, toisen kerran pari viikkoa ensimmäisen harauksen jälkeen. Kolmannen kerran harattiin elokuussa. Satovuonna pelto harattiin toukokuun puolivälissä. Penkkiviljelykoe antoi rohkaisevia kokemuksia rikkojen mekaanisesta torjunnasta, ja sen arvellaan sopivan luomutuotantoon

Kuminan penkkiviljelystä on tehty kaksi opinnäytetyötä. Raija Piirto tutki aihetta vuonna 2010 ja Pekka Perkiömäki vuonna 2012.

Luomuöljyhamppu

Öljyhamppu soveltuu luomuviljelyyn luontaisesti erittäin hyvin ja luomuhampulle on kasvavaa kysyntää. Öljyhampun viljelijä voi olla varma siitä, että koko hänen tuottamansa elintarvikelaatuinen sato ostetaan ennalta sovittuun hintaan. Tämä vähentää viljelijän kantamaa markkinariskiä. Luomuviljellystä öljyhampusta maksetaan viljelijälle tavanomaisilla viljelymenetelmillä viljeltyä öljyhamppua korkeampi hinta.

Hampulle ei ole hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita ja sen viljely onnistuu ilman kemiallista kasvinsuojelua. Öljyhampulla ei ole toistaiseksi havaittu tuholaisia ja kasvitautejakin vain vähän. Kasvitautipaineen vähentämisestä voidaan huolehtia monipuolisella viljelykierrolla ja rikkakasvit pysyvät hallinnassa valitsemalla öljyhampun viljelyyn mahdollisimman rikkakasvivapaat peltolohkot. Öljyhampun kasvurytmi on nopea ja se jättää rikkakasvit helposti varjoonsa.

Eloperäiset lannoitteet ja luomuhyväksytyt kierrätyslannoitteet soveltuvat hyvin luomuöljyhampun riittävään ravinteiden saantiin.

Luomuviljelyn yleiset periaatteet luovat hyvän perustan öljyhampun viljelylle luomuna.

Kuminan ja öljyhampun tuet

Kuminan tuet

Taulukko 1. Mauste- ja lääkekasvien tukikelpoisuudet ja tukitasot AB- ja C-alueilla 2025.

Tuki	Kasvikoodi	€ / hehtaari AB-alue	€ / hehtaari C-alue
Perustulotuki	Kaikki mauste- ja lääkekasvit	137,35	117,55
Uudelleenjakotulotuki	Kaikki mauste- ja lääkekasvit	19,75	19,75
Ekojärjestelmätuki, talviaikainen kasvipeitteisyys: kasvipeite, sänki ja kemiallisesti tuhottu sänki	Korianteri, kumina, siemenmausteet ja lääkekasv it (pl. kumina, sinappi), sinappi	40	40
Ekojärjestelmätuki, talviaikainen kasvipeitteisyys: kasvipeite	Yrttikasvit alle 5 v. (ei tilli eikä persilja), Yrttikasvit väh 5 v., jos kasvusto säilyy talven yli	40	40
Luonnonhaittakorvaus	Kaikki mauste- ja lääkekasvit	217	242
Ympäristökorvaus, tilakohtainen toimenpide	Kaikki mauste- ja lääkekasvit	113	113
Luonnonmukainen tuotanto	Kaikki (ei yrttikasvit alle 5 v. ja yrttikasvit väh. 5 v )	160	160
Luonnonmukainen tuotanto	Yrttikasvit alle 5 v. ja Yrttikasvit väh. 5 v	590	590
Nuorten viljelijöiden tulotuki (EU)	Kaikki mauste- ja lääkekasvit	95,4	95,4
Nuorten viljelijöiden tuki (kansallinen)	Kaikki mauste- ja lääkekasvit	0	50

Taulukko 2. Kansallisten peltotukien tukikelpoisuudet ja tukitasot mauste- ja lääkekasveille C-alueella 2025.

Pohjoinen hehtaarituki	Kasvi	€ / hehtaari
C1	–	0
C2	–	0
C2p + saaristo	–	0
C3-C4	–	0
Yleinen hehtaarituki	Kasvi	€ / hehtaari
C2	Kaikki mauste- ja lääkekasvit	10
Pohjoinen hehtaarituki	Kasvi	€/ hehtaari
C2p + saaristo	Kaikki mauste- ja lääkekasvit	20
C3	Kaikki mauste- ja lääkekasvit	30
C4	Kaikki mauste- ja lääkekasvit	55

Öljyhampun tuet 2025

Öljyhampulle maksetaan öljykasvien tuet.

Taulukko 1. Öljykasvien tukikelpoisuudet ja tukitasot AB- ja C-alueilla 2025.

Tuki	Kasvi	€ / hehtaari AB-alue	€ / hehtaari C-alue
Perustulotuki	Kaikki öljykasvit	137,35	117,55
Uudelleenjakotulotuki	Kaikki öljykasvit	19,75	19,75
Ekojärjestelmätuki, talviaikainen kasvipeitteisyys: kasvipeite, sänki ja kemiallisesti tuhottu sänki	Kaikki öljykasvit	40	40
Erikoiskasvipalkkio	Syys- ja kevätrypsi, syys- ja kevätrapsi, öljypellava, öljyhamppu, ruistankio, seoskasvusto öljykasvit	115	115
Luonnonhaittakorvaus	Kaikki öljykasvit	217	242
Ympäristökorvaus, tilakohtainen toimenpide	Kaikki öljykasvit	45	45
Luonnonmukainen tuotanto	Kaikki öljykasvit	160	160
Nuorten viljelijöiden tulotuki (EU)	Kaikki öljykasvit	95,40	95,40
Nuorten viljelijöiden tuki (kansallinen)	Kaikki öljykasvit	0	50

Taulukko 2. Kansallisten peltotukien tukikelpoisuudet ja tukitasot öljykasveille C-alueella 2025.

Pohjoinen hehtaarituki	Kasvi	€ / hehtaari
C1	Kevätrypsi ja -rapsi, syysrypsi ja -rapsi, ruistankio, seoskasvusto öljykasvit, öljyhamppu ja -pellava	75
C2	Kevätrypsi ja -rapsi, syysrypsi ja -rapsi, ruistankio, seoskasvusto öljykasvit, öljyhamppu ja -pellava	75
C2p + saaristo	–	0
C3-C4	–	0
Yleinen hehtaarituki	Kasvi	€ / hehtaari
C2	Kaikki öljykasvit	10
C2p + saaristo	Kaikki öljykasvit	20
C3	–	30
C4	–	55