Satovuodet

Mikäli perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan tulokset kuminamaalla ovat jääneet heikoiksi, ei satovuonna ole paljoa tehtävissä. Kevään ruiskutus on tehtävä mahdollisimman aikaisin, kun rikat ovat pieniä.

Ainoa hyväksytty torjunta-aine on Goltix WG 70, joka ei tehoa syksyllä itäneisiin ja talvehtineisiin siemenrikkakasveihin. Tämän vuoksi siemenrikkakasvien torjuntaa ei perustamisvuonna tule laiminlyödä.

Goltixin käyttömäärä satovuoden keväänä on 1 - 1,5 kg/ha ja ruiskutus tulee tehdä ennen kuminan kukkavarren kasvua, kasvuston ollessa maksimissaan 15 cm korkeaa ja ennen kylvörivien umpeen kasvamista.

Maavaikutteisena aineena Goltix tulisi saada osumaan maahan, eikä kasvusto saisi peittää sitä liikaa. Kyseistä torjuntaa ei kannata tehdä kuin tarpeeseen, koska torjunta-ainekustannus on melko korkea ja kaikella kasvinsuojelulla on tapana hieman stressata kasvustoa ja mahdollisesti laskea satotasoa.

Goltix on kuitenkin torjunta-aineena varsin hellävarainen, eikä täten riskiä suuresta sadonlaskusta ole. Kuivina ja kuumina alkuvuosina Goltix voi kuitenkin hidastaa kasvua ja vähentää kukintaa, vaikuttaen mahdollisesti myös satotasoon.

Rikkakasvien torjunnan onnistuessa hyvin kylvövuonna, satovuonna voidaan keskittyä ainoastaan kuminakoin torjuntaan. Toki onnistuneenkin kasvinsuojelun jäljiltä saattaa satovuosina muodostua tarvetta juolavehnän ja saunakukan torjunnalle. (Linkki heinämäisten ja saunakukan syystorjuntaan)

Rikoilla on tapana lisääntyä kuminakasvustossa ajan mittaan ja niitä on yleensä aina enemmän mitä pidempään kuminaa viljellään peräkkäin. Toisen satovuoden keväällä saattaa Goltix-ruiskutus olla tarpeen, vaikka perustamisessa oltaisiin onnistuttu hyvin ja ensimmäinen satovuosi olisi ollut puhdas rikoista. Rikkojen torjunnan tarvetta onkin aina seurattava ja toimittava sen mukaisesti.

Useamman kuin kahden satovuoden ottamista ei voi yleensä suositella, koska rikkojen määrä lisääntyy helposti niin paljon, että itse kuminasato jää heikoksi. Samalla turhaan lisätään pellon rikkasiemenpankkia ja vaikeutetaan tulevia viljelyjä.

Kuminakasvustojen reuna-alueiden niitoilla voidaan estää rikkakasvien, kuten pujon, ohdakkeen ja valvatin siementäminen ja leviäminen kasvustoihin.

Myös sadonkorjuun jälkeen voidaan kuminakasvustoille tehdä tarvittaessa rikkaniitto, jolla annetaan alla kasvavalle uudelle kuminakasvustolle kasvutilaa ja estetään osittain rikkakasvien siementäminen.