Kuminan kasvinsuojelu

Onnistunut kasvinsuojelu vaatii paljon muutakin kuin annetun ohjeen ja suunnitelman. Se vaatii tahtoa ja toimintaa, intoa ja investointeja suunnitelman toteuttamiseksi. Kamppailussa kasvintuhoojia vastaan kemialliset valmisteet ovat vain yksi keino. Rikkoja torjutaan myös mekaanisesti mm. erilaisin maanmuokkaustoimin, katteiden käytöllä tai niittämällä haitalliset kasvit. Biologisessa torjunnassa puolestaan käytetään tuhoeläinten luontaisia vihollisia (esim. Turex 50 WP –valmiste).

Oikein mitoitetut ja ajoitetut kasvinsuojelutoimet ovat parhaan kuminasadonkin perusta. IPM-viljelyn periaatteiden mukaan kasvinsuojelun tulee perustua ennakoiviin toimiin. Kun kylvövuoden siemenrikkakasvien torjunnassa onnistutaan hyvin, satovuosien kasvituhoojien torjunnassa voidaan keskittyä juolavehnän ja kuminakoin torjuntaan.

Kokenut kuminanviljelijä tietää, ettei oikotietä onneen ole. Kumina poikkeaa muista peltoviljelykasveista niin kasvurytminsä kuin kasvintuhoojiensa puolesta. Aloittavan kuminanviljelijän ensimmäinen tehtävä on tiedostaa kuminan kasvilajikohtaiset erityisvaatimukset.  Kylvettyä kuminapeltoa ei pidä jättää oman onnensa nojaan, vaan sitä on tarkkailtava ja tunnistettava sitä uhkaavat tuhoojat. Päätös torjunnasta on tehtävä lohkokohtaisesti.

Käytännössä kuminan kylvövuoden rikkakasviruiskutukset ja satovuosien koiruiskutukset on tehtävä aina. Torjunnasta luopuminen edistää pellon rikkakasvien siemenpankin kasvamista eksponentiaalisesti. Tulevien vuosien varalle kaikki kasviensuojelutoimet on hyvä kirjata muistiin tukiehtojenkin mukaan. Vaikka vuodet eivät ole veljeksiä, samankaltaiset olosuhteet kuitenkin toistuvat. Tieto aikaisemmista toimenpiteistä, onnistumisista ja epäonnistumisista voi koitua seuraavan sadon turvaajaksi.

Tunnistatko rikkakasvit? Tästä pääset Rikkakasvihakuun (Roundup -sivusto). Tästä puolestaa avautuu Hankkijan ohjeet Rikkakasvien tunnistamiseen.

Kasvinsuojeluaineista

Käytä kuminalle vain virallisesti hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Hyväksyntä on tarkistettavissa valmisteen myyntipäällystekstistä.

Poikkeuksiakin on. Valmiste voi olla hyväksytty ns. minor use -luvalla (aikaisemmin off label -käyttölupa), jolloin käyttäjä itse on vastuussa mahdollisista vahingoista valmisteiden käytössä niissä käyttökohteissa, joita nämä vähäiset käyttötarkoitukset -hyväksyntä koskee. Kuminan viljelyyn minor use -luvalla on käytettävissä Matrigon 72 SG-, Senkor SC 600-, Stomp- ja Lentagran -valmisteet.

Epäselvissä tapauksissa voit tarkistaa valmisteen hyväksynnän Tukesin ylläpitämästä Kasvinsuojeluainerekisteristä, josta löytyy myös minor use -käytön ohjeet.

 

RIKKAKASVIEN TORJUNTA

Kuminalle tulee valita rikkakasveista mahdollisimman puhtaat peltolohkot. Jos lohkolla tiedetään olevan runsas saunakukan  siemenpankki, se ole sopiva kuminalle. Mikäli kuminalle aiotulla lohkolla on vain vähän rikkakasvipainetta, sitä voidaan vähentää sopivin ruiskutuksin esikasvilta.Esimerkiksi Ariane S hävitää tehokkaasti erityisesti valvatin ja ohdakkeen. Gyfosaatti päättää puolestaan tehokkaasti esikasvin.

Kuminan kasvinsuojelu painottuu kylvövuoteen. Kuminalle hyväksytyt kasvinsuojeluaineet ovat melko arvokkaita ja valinnanvarakin on kovin kapea. Ruiskutukselle annettujen ohjeiden noudattaminen varmistaa satovuosien tuoton. Satovuosina rikkojen torjunta on vielä haastavampaa.

 

Kylvövuosi, siemenrikat

Paras lopputulos saavutetaan, kun kylvövuoden ruikutukset tehdään jaetuin käsittelyin kahden tai useamman aineen tankkiseoksilla.

Katso tästä kylvövuoden kuminan ruiskutusajankohdat.

Kumina kylvetään mahdollisimman puhtaalle lohkolle ja ruiskutetaan kahdesti. Ensimmäinen ruiskutus tehdään noin 10 vrk kylvöstä ennen kuin kumina on noussut maan pintaan. Kuminan taimettumista on tarkkailtava, se voi kestää 10 - 20 vuorokautta olosuhteiden mukaan.

Toisen ruiskutuksen aika on, kun kuminassa on soikeiden sirkkalehtien lisäksi kaksi hapsulehtistä kasvulehteä.

Seuraavassa on lueteltu kylvövuonna hyväksytyt rikkakasviaineet käyttömäärineen.


 

*) Parempi rikkakasviteho saavutetaan, kun tehdään seos Fenix 0,3-0,5 l + Goltix 0,7-1 kg + Lentagran 0,3-0,5 kg.

Viljelijän Berner on tehnyt paljon koetoimintaa ja laatinut viljelijän avuksi kuminan kylvövuoden ruiskutusohjelmat, joissa huomioidaan myös maalajin vaikutus. Tutustu Viljelijän Bernerin ohjelmiin tästä.

 

 

Satovuodet, siemenrikat

Mikäli perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan tulokset kuminamaalla ovat jääneet heikoiksi, ei satovuonna ole paljoa tehtävissä. Kevään ruiskutus on tehtävä mahdollisimman aikaisin, kun kumina ja kevätitoiset rikat ovat pieniä. Ainoa hyväksytty torjunta-aine on Goltix, joka ei tehoa syksyllä itäneisiin ja talvehtineisiin siemenrikkakasveihin.

 

Kuminan niitto ja syysruiskutus

Joskus ruiskutukset kylvön yhteydessä epäonnistuvat. Tällöin kuminan voi yrittää pelastaa niittämällä kumina lyhyeen sänkeen tavallisella niittokoneella tai kesantomurskalla.  Kumina kestää useita niittokertoja.

 

Kylvövuoden kumina sietää niittämistä kasvukauden aikana hyvin. Kuvassa tehdään satovuoden kuminalle puhdistusniittoa elokuun loppupuolella paria viikkoa ennen Matrigon-ruiskutusta.

 

Sekä kylvö- että satovuoden kuminamaat voidaan ruiskuttaa Matrigon 72 SG -valmisteella. Se puree hyvin korkeintaan 20 cm korkeaan, kukkimattomaan saunakukkaan, valvattiin ja ohdakkeeseen sekä useisiin muihin rikkakasveihin.

Huomioi, että kylvövuoden kuminan taimessa tulee olla vähintään 6 hapsullista kasvulehteä, jotta se kestää käsittelyn. Satovuonna ruiskutuksen voi tehdä noin kuukauden kuluttua puinnista.

 

Heinämäiset rikkakasvit

Juolavehnää voidaan torjua kuminalta sekä kylvö- että satovuosina. Satovuonna torjunta-ajankohta käy usein yksiin koiruiskutuksen kanssa ja valmisteista voi tehdä tankkiseoksen. Mikäli juolavehnä haittaa kylvövuoden kuminan kasvua, se voidaan ruiskuttaa, kun juolavehnässä on 4-6 kasvulehteä. Ajallisesti tämä osuu yhteen toisen rikkaruiskutuksen kanssa ja juola-aine voidaan lisätä tankkiseokseen. Jos juolavehnää on vain vähän, sen torjunta voidaan siirtää satovuoden kuminakoiruiskutuksen yhteyteen.

Kuminalla paras juolavehnän torjuntatulos saadaan viljelmän perustamisvuonna, koska myöhemmin rehevästi kasvava kumina estää ruiskutteen pääsyn juolavehnän lehdille. Kuminalle on hyväksytty kylvövuonna Targa Super 5 SC (3 l/ha) -valmiste. Käytettäessä Sito-kiinnitettä Targan kanssa käyttömäärät ovat 2 l + 0,2 l/ha. 

Targan myyntipäällystekstin mukaan valmiste on hyväksytty kuminalle vain kylvövuonna. Kuten vuonna 2016, Targalle tullaan hakemaan ajallisesti rajoitettu käyttölupa satovuoden kuminalle kaudelle 2017.

Kuminalta hukkakauraa torjutaan kylvövuonna hukkakauran pensomisen lopulla Targa Super 5 SC (1,5 l/ha) -valmisteilla. Käytettäessä Sito-kiinnitettä Targan kanssa, käyttömäärä on 1 l/ha.

 

Satovuosina juolavehnän torjuntahetki on, kun juolan lehdet ovat vielä nähtävillä kuminakasvuston yllä.

TUHOELÄINTEN TORJUNTA

 
Kuminakoi

Kuminalla on useita tuhoeläimiä mutta suurimmat taloudelliset vahingot aiheuttaa kuminakoi (Depressaria daucella).  Tuho syntyy, kun kuminan lehtiruusukkeisiin keväällä munitut kuminakoin munat kuoriutuvat ja toukat alkavat syödä kukka-aiheita. Tässä vaiheessa eletään yleensä touko-kesäkuun taitetta ja kuminan kukinta on alkamaisillaan. Toukka on tällöin puolen sentin pituinen, läpikuultava ja varsin huonosti havaittavissa. Se kasvaa varsin nopeasti ja täysikokoista toukkaa ei voi olla huomaamatta.

Torjunnan tarkkaa ajankohtaa on vaikea määrittää varsinkin jos toukkia on suhteellisen vähän ja kuoriutuminen on monesti eriaikaista. Kannattavinta on viivyttää ruiskutusta mahdollisimman lähelle kukinnan alkua. Etelä-Suomessa tämä osuu yleensä toukokuun viimeiselle viikolle.  Tällöin tehoisa lämpösumma on ylittänyt 130 astetta ja koin toukat alkavat kuoriutua. Täyden kukinnan aikana kuminakoita ei saa enää ruiskuttaa.

Kuminakoin torjuntaan keväällä 2017 on hyväksytty Cyperkill 250 EC -,  Karate Zeon- ja Mavrik 2 F -valmisteet. Hyväksyntä on myös Turex 50 WP -valmisteella, joka on myös luomu-hyväksytty. Tarkista käyttömäärät aina myyntipäällystekstistä. Mikäli valmisteella on ns. minor use -lupa, se ei myynntipäällyksellä näy vaan asia on tarkistettava Tukesin Kasvinsuojeluainerekisteristä.

 

 Tuholaiset tihutyössä

 
Kuminan rengaspunkki

Kuminan rengaspunkki (Aceria carvi) ilmestyi kuminapelloille 2000-luvun alussa. Kyseessä on erittäin pieni n.0,2 mm:n pituinen äkämäpunkki, jota ei ihmissilmällä kasvustosta havaitse. Punkki siirtyy kuminakasvustoon jo kylvövuonna ja talvehtii  kasvin kasvupisteessä. Punkkivioitusten määrä kasvaa, jos kuminaa viljellään pitkään samalla lohkolla.

Punkki aiheuttaa vioituksia kuminan lehtiin ja kukintoihin. Lehdet muuttuvat persiljamaisiksi tupsuiksi ja kukinnot alkavat muistuttaa pieniä kukkakaaleja eikä niihin muodostu siemeniä.

Punkille ei ole kemiallista torjunta-ainetta. Sitä voidaan torjua vain kasvinvuorotuksella. Uudet lohkot on perustettava mahdollisimman kauas vanhoista lohkoista.

 

Muut tuhoojat

Kuminapellolla tuhoja aiheuttavat myös kirvat, kaskaat ja luteet. Näiden merkitys on kuitenkin varsin vähäinen. Sateisina vuosina kasvustossa voi olla runsaasti etanoita tai lehtokotiloita, jotka syövät tehokkaasti taimettuvaa kuminaa.

Taudit aiheuttavat kuminalle huomattavasti vähemmän taloudellisia menetyksiä kuin rikkakasvit tai kuminakoi. Pahkahome ja versolaikku ovat yleisimmät kuminan taudit. Kumpikin on selvästi haitallisempi vanhoissa ja runsaasti rikkaruohoja kasvavassa kuminapellossa. Kuminan pahkahomeen ennakoivaan torjuntaan on hyväksytty minor use - hyväksynnällä Amistar -valmiste (0,8 - 1 l/ha). Ruikutus on tehtävä ennen kukintaa.

Nisäkkäistä peurat ja villisiat saattavat aiheuttaa mittavia tuhoja kuminlohkolla.