Lohkon valinta kuminalle

Käytännössä parhaat sadot saadaan kivennäismailta. Poutivilla tai kuorettuvilla mailla kuminan taimettuminen voi olla usein haasteellista. Tällaisilla mailla muokkauksen keventämisellä voidaan saada positiivisia vaikutuksia aikaiseksi.

Kuminalla ei yleensä esiinny talvituhoja eivätkä taimetkaan ole hallanarkoja. Kukintavaiheessa kasvi tosin kärsii mahdollisista pakkasista. Kuminamaan rakenne, vesitalous ja happamuus tulee olla hyvässä kunnossa.

Kumina parantaa itsessään maan rakennetta, mutta ihmeisiin se ei pysty. Pelto ei siis saa olla ennestään kovin tiivistynyt, koska tällöin kumina ei kasva hyvin, eikä sen juuristo pääse kuohkeuttamaan maata.

Kumina kasvaa myös multamailla. Kasvinsuojelu on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi, koska siemenrikkakasvien torjuntaan tarkoitetut aineet ovat pääosin maavaikutteisia. Ne eivät tehoa riittävän hyvin eloperäisillä mailla. Samoin talvehtiminen multamaalla saattaa olla heikompaa rousteen ja mahdollisen kosteustilan takia.

Myös esikasvi määrittää pitkälti lohkovalintaa. Esikasviksi ei suositella pahkahomeen muita isäntäkasveja, esim. rypsiä, rapsia, hernettä tai härkäpapua. Viljelykierrossa tulisi noudattaa 3 - 5 vuoden sykliä. Yhtäjaksoista kuminanviljelyä samalla lohkolla ei suositella.

Kuminalle kylvettävän lohkon valmistelu aloitetaan viimeistään jo kylvöä edeltävänä syksynä. Valitulla lohkolla tulisi olla mahdollisimman vähän rikkakasveja ja näistäkin pitäisi päästä eroon. Myöskään lohkon rikkasiemenpankki ei saa olla suuri.

Mikäli saunakukasta on ollut ongelmaa, ei kuminan viljelyä lohkolle voi suositella lainkaan. Kuminan viljelyä edeltävien vuosien kasvinsuojeluainevalinnat tulee myös tarkistaa, koska kauppanimillä Mustang Forte, Lancelot WG, Ally 50 ST, Ally Class 50 WG ja Monitor myytävät valmisteet saattavat estää kuminan itämisen.