Kuminan lannoitus
Kuten muillakin kasveilla, riittävä lannoitus varmistaa myös kuminalla sadonmuodostumisen. Ravinteista tärkein on typpi, muita keskeisiä ovat fosfori, kalium ja boori. Lannoituksen pohjana käytetään voimassa olevaa viljavuusanalyysiä ympäristötuen ehdot huomioiden. Boorin määrää pitää tarkkailla, koska se vaikuttaa siemenen muodostukseen. Kasvin fosforin saannista tulee huolehtia, eikä sen viljavuusluokkaa tule päästää maassa laskemaan. Myös rikkiä on hyvä pitää silmällä, se vaikuttaa aromaattisten yhdisteiden muodostumiseen.
Yhteistyössä Yaran kanssa tehdyt kuminan ravinnepuutoskuvat osoittavat selvästi, kuinka tärkeää on huolehtia kuminan tasapainoisesta ravinteiden saannista. Kuvista on helppo havaita, miten kasville käy, jos yhdestäkin ravinteesta on puutetta.
Kuminan lannoitus kylvövuonna
Kylvövuonna tulee taata riittävä ja tasapainoinen ravinteiden saanti. Luken tekemien lannoituskokeiden mukaan on voitu todeta, että kuminakierron aikana maan fosfori- ja kaliumtila laskee, ellei tarpeenmukaista lannoitusta tehdä. Peruslannoitus voidaan tehdä kemiallista lannoitetta tai karjanlantaa hyödyntäen.
Huomioi seuraavat:
- Fosforilannoitus määräytyy maan viljavuuden ja typpi maan multavuuden mukaan.
- Vuodesta 2023 eteenpäin typen käyttöä ei enää ole rajoitettu ympäristökorvauksen ehdoissa
- Kaikille tiloille kasvikohtaiset typen enimmäismäärät tulevat ns. nitraattidirektiivistä (Säädös 1250/2014)
- Kumina luokitellaan luokkaan ”Muut viljat, niiden seokset ja muut peltokasvit” ja kuminalle saa antaa typpeä 160 kg/ha kivennäismailla ja 120 kg/ha eloperäisillä mailla.
- Kylvövuonna kuminan lannoitus kannattaa jakaa: kylvön yhteydessä typpimäärä pidetään maltillisena 50–80 kg N/ha. Lisälannoitus 40–50 kg N/ha tehdään myöhemmin kesällä kasvuston kunnon ja olosuhteiden mukaisesti
- Fosforia voidaan antaa joko kerralla useamman vuoden tarvetta vastaava määrä tai täydentäen satovuoden keväällä NPK-lannoitteella.
- Kaliumin ja rikin riittävä saanti tulee myös huomioida lannoituksessa
- Erilaisia yhteiskunnan sivutuotteita voidaan hyödyntää lannoitteena kylvövuonna, mutta ei satovuosina hygieniariskin vuoksi
- Maanparannuskuitujen käyttöä tulee välttää keväällä perustamisen yhteydessä, koska ne kuluttavat paljon typpeä hajoamisprosessissaan
- Syksyllä voi antaa typpeä 20–30 kg/ha talvehtimisen varmistamiseksi
Typpi
Lohkon multavuuden mukaan suunniteltu typpilannoitus varmistaa hyvän sadon. Nitraattidirektiivin mukainen typpimäärä on maksimissaan 160 kg/ha kivennäismaille ja 120 kg/ha eloperäisille maille.
Monivuotinen kumina tarvitsee ravinteita myös syksyllä kasvuun ja talvehtimisen turvaamiseen, joten typpilannoituksen jako on perusteltua. Syyslannoituksessa kasvukautta tulee olla vielä jäljellä, jotta ravinteista saadaan hyötyä kasvin vahvistumiseen.
Fosfori
Fosforia annetaan maan viljavuuden mukaan. Perustamisvaiheessa voidaan antaa koko viljelykierron tarvitsema fosforilannoitus fosforitasauksen kautta. Tarvittava fosforimäärä voidaan antaa kerralla esim. starttiravinne-lannoitteena, karjanlantana, muuna orgaanisena lannoitteena tai vaihtoehtoisesti maan fosforivarantoja voidaan täydentää vuosittain NPK-kevätlannoituksella.
Fosforilannoituksen kasvilajiryhmäkohtaiset enimmäismäärät (kg/ha) viljavuusluokan perusteella
Lannoitesuositus
Perustamisen lannoitevalinta riippuu pitkälti maan ravinnepitoisuudesta. Sopivia lannoitteita ovat NPK-lannoitteet, Yara Y6 (17 – 4,6 -10) tai vastaavat riittävästi fosforia sisältävät valmisteet.
Huom!
Huolehdi, että typpi- ja fosforimäärät eivät ylitä lohkoille sallittuja vuotuisia kokonaismääriä. Älä unohda, että pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Multavuuden kasvaessa typpimäärä vähenee. Huomioi myös, että fosforia ei saa käyttää lainkaan viljavuusluokissa korkea tai arveluttavan korkea.
Kuminan lannoitus satovuonna
Huomioi seuraavat:
- Pintalannoitus heti kun maa kantaa, yöpakkasia on hyvä hyödyntää
- Lannoituksen voi antaa kerta-ajolla tai sitä voi jakaa esim. 50/50 suhteessa
- Älä jätä jaetun lannoituksen jälkimmäistä levitystä liian myöhään
- Vuodesta 2023 alkaen typen käyttöä ei enää rajoiteta ympäristökorvauksen ehdoissa
- Kaikille tiloille kasvikohtaiset typen enimmäismäärät tulevat ns. nitraattidirektiivistä (Säädös 1250/2014)
- Kumina luokitellaan luokkaan ”muut viljat, niiden seokset ja muut peltokasvit”, ja kuminalle saa antaa typpeä 160 kg/ha kivennäismailla ja 120 kg/ha eloperäisillä mailla.
- Fosforia on hyvä täydentää NPK-lannoitteen muodossa, mikäli fosforirajoissa on varoja
- NK-lannoite hyvä vaihtoehto, mikäli fosforia ei saa antaa, koska myös kali on tärkeää kasville
- Booria voi antaa hivenruiskutteena, esim. kuminakoin torjunnan yhteydessä
- Yhdyskuntajätettä ei tule käyttää satovuonna
- Puinnin jälkeen voi antaa typpeä 20 – 30 kg/ha talvehtimisen varmistamiseksi
Katso tästä vinkit satokuminan kevätlannoitukseen. (Video)
Satovuoden kevät
Satovuoden kumina lähtee kasvuun varhain keväällä, joten lannoittamaan on lähdettävä mahdollisimman ajoissa, heti kun maa kantaa. Yöpakkaset ovat mahdollisuuksien mukaan hyvä hyödyntää ja apulannan pintalevitykset suorittaa varhain aamusta, jolloin maa kantaa eikä tiivisty traktorin painosta.
Jos lannoitus tehdään erittäin aikaisessa vaiheessa, voidaan harkita myös lannoitteen jakamista, esim. puolet nyt—puolet myöhemmin on varsin toimiva resepti. Lannoituksen loppuosakin on hyvä antaa kasville hyvissä ajoin kasvukautta, eikä venyttää sitä turhan myöhäiselle.
Jos perustamisvaiheessa ei ole tehty fosforin varastolannoitusta, on satovuoden NPK-lannoitus suositeltavaa. Tämä on hyvä vaihtoehto, mikäli maan fosforiarvot antavat siihen ympäristökorvauksen puitteissa mahdollisuuden. Mikäli fosforia ei maalle saa keväällä antaa, on NK-lannoite toinen hyvä vaihtoehto.
Hivenravinteet
Kumina on syväjuurinen kasvi, mikä ottaa ravinteita hyvin eri maakerroksista ja siksi hivenistä ei usein muodostu pulaa, mikäli viljavuusleimat eivät ole punaisella. Boorin ruiskuttaminen saattaa kuitenkin olla perusteltua jo lievemmissäkin boorin vajauksissa. Sama pätee muiden hivenien osalta, mikäli maassa on niitä hyvin vähän. Esimerkiksi booria sisältävien monihivenravinteiden ruiskuttaminen yhdessä kuminakoin torjunnan kanssa voikin olla kannattavaa, koska ainekustannus ei ole kovin suuri ja työ voidaan hoitaa samalla ajokerralla.
Sadonkorjuun jälkeen
Kun sato on puitu, voidaan kuminalle levittää 20 – 30 kg/ha typpeä, jotta uusi kasvusto voimistuisi ja kasvattaisi vankan juuren ennen talven tuloa. Tämä määrä täytyy kuitenkin ottaa huomioon ympäristökorvauksen rajaamassa vuotuisessa kokonaistypessä. Tämä on usein haastavaa, koska kasvi tarvitsee keväällä kaiken sille tarjolla olevan typen hyvän sadon muodostamiseen ja syksyisin ympäristörajoissa ei tahdo löytyä ns. reserviä.
Tuotesuosituksia
YaraLiva Nitrabor on rakeinen nopeavaikutteinen typpilannoite, joka sisältää myös booria. Kyseinen tuote ei nopeavaikutteisen typen vuoksi ole parhaimmillaan ainoana lannoitteena keväällä, mutta lisälannoitukseen kasvukaudella se on oiva tuote. Jaetussa lannoituksessa annettuna jälkimäiseen levityskertaan sillä tulee hoidettua samalla kertaa lisätyppi- ja boorilannoitus. Esim. ajettuna 200 kiloa Nitraboria hehtaarille, tulee kasvustoon reilun 30 typpikilon lisäksi 600 grammaa booria, mikä riittää hyvin kuminan vuotuiseen tarpeeseen.
Orgaaniset lannoitteet
Lannoitevalmistelaki ja -asetukset sisältävät erilaisia käsittelyvaatimuksia ja raja-arvoja muun muassa haitallisille metalleille sekä vaatimuksia tuotteen hygienialle. Monet näistä ovat erittäin hyviä, kuminan kasvua parantavia tuotteita.
Karjanlantaa voidaan käyttää kuminan kylvövuoden lannoitukseen huomioiden karjanlannan levitystä ja käyttöä säätelevä lainsäädäntö ja tukiehdot. Karjanlanta on hyvä mahdollisuus antaa perustettaessa kaikki kasvuston vuosien varrella tarvitsema fosforilannoitus kerralla, hyödyntäen fosforintasausta. Karjanlannan käyttö satovuosina ei ole toivottavaa siihen sisältyvän hygieniariskin vuoksi.
Yhteiskunnan erilaisista prosesseista syntyy monenlaisia lannoitukseen soveltuvia sivutuotteita. Lannoitevalmisteena käytettäviä tuotteita syntyy esimerkiksi teollisuuden, poltto- ja tuotantolaitosten, biokaasu- ja kompostointilaitosten, jätevedenpuhdistamoiden sekä useiden muiden laitosten toiminnan yhteydessä. Osa sivutuotteista soveltuu lannoitevalmisteeksi sellaisenaan, osa on ensin käsiteltävä.
Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi erilaiset maanparannuskuidut kuluttavat hajotakseen suuria määriä typpeä ja saattavat pahimmillaan aiheuttaa suuria vahinkoja kasvustoille. Tämän vuoksi niitä ei tule levittää esimerkiksi keväällä kuminan perustamisen yhteydessä. Sivutuotteiden käyttö vaatiikin paljon harkintaa ja asiaan perehtymistä. Epäselvissä tapauksissa on hyvä ottaa yhteyttä sivutuotteisiin erikoistuneisiin yrityksiin, kuten Soilfood.
Puhdistamolietteestä valmistettuja lannoitevalmisteita voi kuminanviljelyssä käyttää kylvövuonna. Ne on mullattava maahan ja niiden sisältämät ravinteet on otettava huomioon lannoituksessa. Puhdistamolietevalmisteita ei voi käyttää kuminan satovuosina hygieniariskin vuoksi. Valmisteiden käytössä tulee huomioida valmisteita koskeva lainsäädäntö ja tukiehdot.
Lue lisää puhdistamolietteestä ProAgrian Puhdistamolieteopas