Öljyhampun viljelyopas

Suunnittele viljelykierto tarkoin. Öljyhamppu on yksi monista pahkahomeen isäntäkasveista, kuten useimmat muutkin erikoiskasvit (mm. rypsi, rapsi, kumina, camelina, herne, härkäpapu). Pahkahomekasvien välillä on suositeltavaa pitää viljelyssä aina ainakin 5 vuoden tauko, jotta kasvitauti pysyy kurissa eikä aiheuta viljelykasville suuria satotappioita.

Kuva: Pahkahomeen vioituksia öljyhampulla.

Öljyhampun elintarvikelaadun tulee olla myös gluteenitonta, mikä tulee myös huomioida viljelykierrossa. Luontaisesti gluteeniton kaura on erinomainen esikasvi öljyhampulle.

Esikasveina syysmuotoiset viljat, kuten syysruis, syysvehnä, syysruisvehnä ja syysohra eivät keväällä itäessään ehdi tuottaa kunnollista siementä syksyyn mennessä. Tästä syystä nekin toimivat hyvin öljyhampun esikasveina.

Syyskasvien syksyllä itäneet yksilöt tulee kuitenkin torjua keväällä ennen hampun kylvöä. Kevätviljoissa piilee puolestaan esikasveina gluteeniriski.

Hampulla on hyvä esikasviarvo. Vahvajuurisena se muokkaa maata tehokkaasti ja jättää jälkeensä runsaasti orgaanista ainesta.

Öljyhampun viljelyyn kannattaa valita tilan parhaat pellot. Lämpimät, avoimet pellot, joilla on hyvä vesitalous ja rakenne, antavat kasvulle hyvän startin. Näin pitkän kasvuajan kasvi saa parhaat edellytykset sadonkorjuun onnistumiselle.

Kun kokemus karttuu, voi viljelyä vähitellen laajentaa muillekin sopiville lohkoille. Jäykimmille maille hamppua ei kuitenkaan kannata laittaa, vaan kevyehköt ja multavat kivennäismaat toimivat tässä parhaiten. Kovilla savilla hamppu jää helposti kitukasvuiseksi ja sato heikoksi.

Rakenteen lisäksi maan pH-arvon tulisi olla muiden erikoiskasvien tapaan välillä 6–7.  Kalkitukset kannattaa suorittaa tarpeen vaatiessa ennakoidusti.

Öljyhampulle suunniteltu lohko voi olla kynnetty, kevytmuokattu tai sängellä. Tärkeintä on säästää maan kosteutta lähestyttäessä kylvöhetkeä.

Mitä vahvemmin maa on muokattu, sitä herkemmin se haihduttaa kosteutta. Kynnetty pelto kannattaakin tästä syystä tasausäestää keväällä sopivaan aikaan.

Suorakylvö ja juuri ennen kylvöä suoritettu kevytmuokkaus ovat kosteuden säilymisen kannalta hyviä vaihtoehtoja. Maan lämmettyä on aika aloittaa öljyhampun kylvö.

Öljyhampun kylvöajankohdan määrittää maan lämpötila ja kosteus. Kun nämä ovat suotuisat, taimettuu hamppu muutamassa päivässä. Kaikki kylvötavat soveltuvat öljyhampulle.

Kun olet aikeissa kylvää öljyhamppua, huomioi seuraavat seikat:

• Kylvöajankohta maan lämpötilan ja kosteustilanteen mukaan
• Etelä-Suomessa kylvöille päästään yleensä toukokuun puolenvälin jälkeen
• Kaikki kylvömenetelmät sopivia
• Kylvömuokkaus matalaan
• Tarvittaessa jyräys muokkauksen ja kylvön välillä, jotta vältetään liian syvään kylväminen
• Kylvösyvyys noin 2 cm
• Riviväli 12,5–25 cm
• Kylvömäärä n. 25–30 kg/ha, riippuen siemenen itävyydestä ja muokkausmenetelmästä
• Optimaalinen toteutuva taimitiheys 100 kpl/m2
• Taimettuminen 4–6 vrk lämpimässä maassa
• Aluskasvikylvö ja nurmien perustaminen hampun alle ovat erinomaisia mahdollisuuksia
• Öljyhamppu ei ole hallanarka, mutta kylmä alkukesä voi haitata sen kehitystä

 

Kylvö on viimeinen pellolla tehtävä toimenpide ennen sadonkorjuuta.

Maan kosteuden säilyttäminen on maan lämpötilan ohella kylvön tärkeimpiä asioita. Kosteutta ei pidä haaskata. Kylvöille lähdön kanssa ei pidä hätäillä, mutta ei myöskään vitkastella.

Jotta kylvetty öljyhamppu saa parhaan mahdollisen lähdön kasvuun, maan lämpötilan tulisi olla noin 10 astetta ja kevätkosteutta tulisi olla jäljellä riittävästi. Kun olosuhteet ovat kohdallaan, öljyhamppu taimettuu  4–6 vuorokaudessa.

Tavallisesti kylvö sijoittuu ajankohdaltaan eteläisessä Suomessa toukokuun puolenvälin ja kesäkuun alun välille. Kylvöajankohdasta riippumatta hampulla on taipumus valmistua samanaikaisesti. Kaksi viikkoa myöhemmin kylvetty kasvusto on usein puitavissa samaan aikaan kuin aiemmin kylvetty kasvustokin. Tästä syystä kylvön kanssa ei kannata hätäillä vaan kylvää vasta, kun maa on hyvin lämmennyt ja kosteusolosuhteiltaan valmis kylvölle.

Oheiset kuvat ovat vuodelta 2020, samalta lohkolta, ja niissä näkyy hyvin onnistunut kylvöajankohdan valinta ja öljyhampun kasvuvoima.

Kuva 1: 22.5.2020 kylvetyt öljyhamput taimettuivat nopeasti kuudessa vuorokaudessa

Kuva 2: Rivit näkyvät hyvin 3.6.2020

Kuva 3: 21.6.2020 hamppukasvusto oli jo varsin rehevä ja peitti ja varjosti tehokkaasti mahdollisia rikkoja

(Kuvat: Samuel Jussila)

Pienen öljyhampun siemenen kylvösyvyys on noin kaksi senttimetriä. Kaikki kylvötavat ovat mahdollisia, tavoitteena on noin 100 itävää kasviyksilöä neliömetrille.

Öljyhamppu voidaan kylvää tavallisella viljankylvölle suunnitellulla kylvökoneella. Kylvökoneessa voi olla laaha- tai kiekkovantaat, tärkeintä on, että kylvösyvyys pysyy tasaisena, eikä pieni siemen joudu liian syvään. Tavalliset kylvökoneiden 12,5–25 cm:n vannasvälit sopivat hyvin hampulle.

Öljyhamppu on mahdollista kylvää muokattuun maahan tai suorakylvönä. Muokatuilla pelloilla muokkaustasaisuus on tärkeää. Joissain tapauksissa myös jyräys ennen kylvöä voi olla hyvä toimenpide estämään liian syvään kylvämistä.

Öljyhampun kylvösiemensuositus on 25 kg/ha.

Mikäli pellossa on runsas esikasvin olkimassaa ja öljyhamppu kylvetään kevyesti muokattuun peltoon tai suorakylvönä, saattaa siemenmäärän nostaminen 30 kiloon olla suositeltavaa. Osa siemenistä jää tällaisessa tilanteessa itämättä tai taimettuminen on heikkoa.

Myös siemenen itävyys vaikuttaa kylvösiemenmäärään. Tavallisesti itävyydet eivät ole viljojen luokkaa vaan vaihtelevat noin 75-85 % välillä. Liian tiheä kylvös ei tuota kunnolla siemeniä ja liian harva kasvusto taistelee rikkakasveja vastaan alussa heikosti.

Öljyhampun taimitiheys ja kylvösiemenmäärän laskeminen Öljyhampulla tavoiteltava kasvitiheys on noin itävää 100 kasviyksilöä neliömetrillä mukaan lukien sekä hede- että emikasvit. Tämän tiheyden saavuttamiseksi on suositeltu tavanomaisessa kylvössä kylvösiemenmääräksi 25 kg/ha, suorakylvössä 30 kg/ha. Kasvustohavainnot ovat osoittaneet, että itävyyden ja tsp:n mukaan lasketusta kylvötiheydestä kukintaan asti selviää noin 60 % kasviyksilöistä. Hampun 1000 siemenen paino on noin 12 g. Jos itävyys on 80 %, niin tämän perusteella voidaan määritellä kylvösiemenmäärä seuraavasti: ((100 kpl * 12 g) / 80 %) / 0,6 = 25 kg/ha Selvää syytä siihen, miksi itävyys muuttuu näin, ei vielä tiedetä. Jatkamme koetoimintaa vuosittain sekä keräämme kasvustohavaintoja optimaalisen kylvömäärän selvittämiseksi. 100 kasviyksilöä neliöllä muodostaa sopivan tiheän kasvuston, joka pitää rikkaruohot kurissa ja tuottaa hyvän sadon. Liian tiheässä kasvustossa kasvin siemeniä tuottava osa jää lyhyeksi ja sadon määrä laskee. Harvassa kasvustossa kasviyksilöt tuottavat enemmän siemeniä mutta kasvun alussa se varjostaa heikosti rikkoja.

Koska hampulle ei ole kasvustoon ruiskutettavaa kemiallista rikkakasvinsuojelua, on aluskasvikylvö erinomainen mahdollisuus. Apilan tai heinänsiemenen kylväminen öljyhampun alle estää osaltaan rikkakasvien kasvua ja parantaa maan kasvukuntoa.

Öljyhamppu varjostaa kasvukaudella vahvasti ja aluskasvi jää kehityksessä sen jalkoihin. Loppukesästä valmistuva öljyhamppukasvusto alkaa kuitenkin päästää valoa läpi. Tässä vaiheessa aluskasvit pystyvät käyttämään tilaa omaan kasvuunsa ja estämään rikkakasviongelmia.

Hampun sadonkorjuuta aluskasvit eivät tavallisesti pysty vaikeuttamaan. Öljyhamppu puidaan todella korkealta eikä alla kasvava aluskasvusto päädy puimurin pöydälle. Aluskasvit parantavat myös maan kantavuutta ja tuovat varmuutta sadonkorjuukoneille.

Etenkin apilat typensitojina ovat öljyhampulle sopivia aluskasveja. Erityisesti puna-apila on suositeltava, vahvan kasvunsa ja hyvien varjostusominaisuuksiensa puolesta. Samoin siemen- tai rehunurmien perustaminen onnistuu hienosti hampun alle.

Kuva 1: Tässä valkoapila hampun aluskasvina (Kuva: Samuel Jussila 2020)

Koska öljyhampulle ei ole hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita, on rikat torjuttava ennakkoon jo esikasvilta. Kylvövuonna kasvinsuojelu on tehtävä mekaanisesti tai glyfosaattiruiskutuksella ennen kylvöä.

Öljyhampulle ei ole olemassa kasvustoon ruiskutettavia rikkakasviaineita. Tästä syystä rikkakasvien torjunnasta tulee huolehtia ennen hamppukasvuston perustamista. Tavallisesti tämä tapahtuu maata mekaanisesti muokaten, tuhoten jo taimettuneita rikkakasveja, tai putsaten pelto kemiallisesti glyfosaattivalmisteella ennen kylvöä.

Käytettävä glyfosaattimäärä valitaan tuhottavien rikkakasvien ja käytettävän valmisteen käyttöohjeen mukaisesti. Käsittely on syytä tehdä ennen kylvöä, koska öljyhamppu taimettuu muutamassa päivässä.

Kerääjäkasvin kylvö torjuu osaltaan rikkakasveja, esimerkiksi apila sopii tähän hyvin.

Hampun englanninkielinen lempinimi weed eli rikkakasvi kertoo sen, ettei perinteinen kasvustoon suoritettava rikkaäestys ole öljyhampun kohdalla kovin toimiva toimenpide.

Hamppu itsessään päätyy rikkaäkeellä helposti torjuttavien kasvien joukkoon. Satelliitti- tai sensoriohjatut mekaaniset täsmätorjunnat voivat kuitenkin luoda mahdollisuuksia tälläkin rintamalla tulevaisuudessa.

Contans WG on pahkahomeelle tarkoitettu biologinen torjunta-aine, jolla voidaan torjua pahkahomeriskiä ennakoivasti. Etenkin jos viljelykierto ei ole optimaalinen ja pahkahomekasveja on kierrossa useammin kuin 5 vuoden välein, on valmiste harkitsemisen arvoinen.

Contans ruiskutetaan maahan kasvinsuojeluruiskulla juuri ennen 10–15 mm:n sadetta ja muokataan noin 5–10 cm syvyyteen. Maata ei saa kyntää heti käsittelyn jälkeen. Aine tappaa jo maassa olevia pahkoja ja se vaikuttaa useamman kasvukauden ajan.

Teho alkaa vaikuttaa hitaasti, vasta 2–3 kuukauden kuluttua käsittelystä. Tästä syystä käsittely on tehtävä reilusti ennen öljyhampun kylvämistä, käytännössä jo edellisenä vuonna. Contans WG on myös luomuun hyväksytty.

• Kiertotatar ja matara ovat vaikeita lajitella pois sadosta
• Savikka ja pillike voivat kasvaa todella suuriksi
• Hukkkauraa on mahdoton havaita hamppupellosta
• Vähäiset määrät juolavehnää eivät merkittävästi haittaa hamppua, mutta runsastuessaan juolavehnä vaikeuttaa lajittelua